Kieli, koulutus ja yhteiskunta – maaliskuu 2020

Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 11(2)

Julkaistu 25. maaliskuuta 2020

 

Pääkirjoitus: Kielivaranto A:sta Ö:hön

Sanna Riuttanen, Erja Kyckling & Heidi Vaarala

 

Tampereella panostetaan varhennetun kieltenopetuksen kehittämiseen ja monipuolisiin kielivalintoihin

Laura Lahti, Raisa Harju-Autti, Outi Verkama ja Kirsi Aaltonen-Kiianmies

A1-kielen eli ensimmäisen vieraan kielen opetus on 1.1.2020 alkaen varhentunut alkamaan ensimmäiseltä vuosiluokalta kaikissa Suomen kouluissa (Opetushallitus 2019). Tampereella kieltenopetuksen varhentaminen on huomioitu jo usean vuoden ajan aktiivisella osallistumisella Opetushallituksen hankkeisiin sekä Tampereen kaupungin ja yliopiston yhteistyöllä. Artikkelissa kuvaamme Tampereen yliopistossa tarjolla olevien aiheeseen liittyvien koulutuskokonaisuuksien sisältöjä ja tarkastelemme niiden merkitystä paikallisina toteutuksina osana valtakunnallista uudistusta. Luomme myös katsauksen kielivalintoihin Tampereella, ja pohdimme syitä ja keinoja kielivalintojen monipuolistumiseen.

 

Kielisalkun uusi tuleminen perusopetuksen vuosiluokille 1–6

Ritva Kantelinen, Kati Kajander, Kirsi Wallinheimo ja Zinab Elgundi

Eurooppalainen kielisalkku (EKS) on eurooppalaisena yhteistyönä suunniteltu työkalu toiminnallisen, oppijakeskeisen ja itseohjautuvan kielten opiskelun suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen. Suomalaisesta EKS-versiosta on ollut vuodesta 2012 saatavilla sähköinen perusopetuksen käyttöön suunniteltu kielisalkkuversio oheismateriaaleineen. Kielisalkkutyöskentelyn käyttöönotto ja hyödyntäminen ovat kuitenkin jääneet toivottua vähäisemmiksi. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (Opetushallitus 2014) sekä siihen liittyvässä varhennettua kieltenopetusta koskevassa päivitysosassa (Opetushallitus 2019) kielisalkku mainitaan yhtenä suositeltavana työvälineenä kielikasvatuksessa. Tuoneeko tämä vähitellen uutta myötätuulta kielisalkkutyöskentelyn käyttöönotolle peruskoulussa? Tai lisääntyykö kielisalkun käyttö, kun Opetushallituksen koordinoimana vuonna 2020 toteutettava nykyisten kielisalkkumateriaalien päivitystyö on valmis? Tässä artikkelissa esittelemme kolmen kuvion avulla kielisalkkua ja sen käyttöä erityisesti vuosiluokkien 1–6 näkökulmista. 

 

Oman äidinkielen osaaminen – hyödyntämätön resurssi

Maija Yli-Jokipii, Larissa Aksinovits, Riitta Salin ja Tuulia Hautakoski

Tässä artikkelissa tarkastelemme monikielisten oppilaiden oman äidinkielen merkitystä osana Suomen kansallista kielivarantoa, kuvaamme opettajan työtä ja arjen haasteita sekä pohdimme oman äidinkielen opetuksen tulevaisuutta erityisesti opettajien koulutuksen kannalta. Kysymme, olisiko jo aika luoda koulutuskokonaisuus, joka tuottaisi monipuolisesti kielididaktiikkaa ja monikielisyyttä tuntevia ammattilaisia. Samalla Suomeen muuttaneet opettajat voisivat käyttää osaamistaan ja toimia monikielisten oppilaiden ja perheiden tukena ja linkkinä kouluun. 

 

Kiännä karjalakse: kääntäjänkoulutusta kielen elvyttäjille

Päivi Kuusi ja Helka Riionheimo

Mitä hyötyä on kääntäjänkoulutuksesta, kun kieli on uhanalainen? Miten pikakurssitetaan kielen elvyttäjiä vapaaehtoiskääntämiseen? Mitä tästä kaikesta jää opiskelijoille kirkkaimpana mieleen? Itä-Suomen yliopistossa toimi vuosina 2015–2019 Koneen Säätiön rahoittama Kiännä!-hanke, jonka tavoitteena oli tukea karjalan kielen elvytystä järjestämällä kääntäjänkoulutusta kielen puhujille ja elvyttäjille. Karjala on suomen lähin sukukieli, jolla on puhujia Suomessa ja Venäjällä. Kieli on vakavasti uhanalainen, ja kielen elvyttäjät ponnistelevat pitääkseen sen elävänä osana kielivarantoamme. 

 

Yhdeksäsluokkalaisten keinot lukutaidon kehittämiseksi

Minna Sääskilahti, Maija Saviniemi ja Elina Palola 

Nuorten lukutaito on ollut viime vuosina usein esillä mediassa. Keskustelussa on noussut esiin erityisesti huoli lukutaidon heikkenemisestä ja lukemisharrastuksen hiipumisesta. Aihetta ovat käsitelleet lähes pelkästään aikuiset, kuten opettajat, tutkijat ja muut asiantuntijat, mutta nuorten oma ääni on jäänyt taka-alalle ja kuulunut keskustelussa lähinnä aikuisten välittämänä. Tässä artikkelissa rajaamme tarkastelumme nuorten näkemyksiin siitä, millaisilla keinoilla erityisesti lukutaidon kehittymistä voitaisiin edistää äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa. 

 

Kielitietoisuusvalmennukset ammatillisessa koulutuksessa – KIELO-hankkeen kokemuksia

Tarja Dejanova, Marianne Seppä, Tuija Arola, Ritva Pakkanen, Hannele Pesola ja Jani Siirilä

Opetushallituksen rahoittama KIELO – kielitietoinen ohjaus ammatillisessa koulutuksessa ja työelämässä -hanke on kukoistanut jo yli puolitoista vuotta. Hankkeeseen osallistuvat Aikuiskoulutus Taitaja, Business College Helsinki, Careeria, Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu ja Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä. Hankkeen alkuvaiheessa noin vuosi sitten Kieli, koulutus ja yhteiskunta -verkkolehdessä julkaistiin Tuija Arolan ja Marianne Sepän artikkeli kielitietoisuudesta ammatillisessa koulutuksessa. Nyt kerromme, mitä tuloksia hankkeessa on saatu aikaan ja annamme suosituksia tulevaisuuden kehittämistyöhön liittyen kielitietoisuuteen ammatillisessa koulutuksessa.

 

Mind the Gap: Lukion ja korkeakoulun välistä kuilua kaventamassa

Jonna Riikonen ja Hillamaria Pirhonen

Lukiosta korkeakouluun siirtyvä nuori kohtaa opintojensa alkuvaiheessa uudenlaisia viestintä- ja kieliosaamiseen liittyviä haasteita, kun toimintaympäristö, opiskelutavat ja tekstilajit muuttuvat. Haasteena on se, että vaatimukset korkea-asteella ovat toisenlaisia kuin lukiossa ja opiskelija saattaa kokea siirtymävaiheessa taitonsa puutteellisiksi. Tätä siirtymävaiheen kuilua kaventaaksemme toteutimme lukiolaisille soveltavan Mind the Gap -kurssin. Yhteistyössä lukion, yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa rakennetun kurssin keskeisenä tavoitteena oli vahvistaa lukiolaisten viestintä- ja kieliosaamista. Tässä artikkelissa kuvaamme kurssin lähtökohtia, suunnittelua ja toteutusta sekä opiskelijoiden ja opettajien kokemuksia pilottikurssista. 

 

Monikielisen viestinnän haasteet kansainvälisessä yliopistossa

Anna Solin ja Hanna-Mari Pienimäki

Suomalaiset yliopistot haluavat näyttäytyä kansainvälisinä ja monikielisinä opetuksen ja tutkimuksen keitaina. Mutta kuinka monikielisyys toteutuu yliopistojen eri toiminnoissa? Millaisia haasteita liittyy monikielisen viestinnän tuottamiseen? 

 

KiVAKO-hanke: korkeakoulut kielivarantoa kehittämässä 

Teppo Varttala ja Pasi Puranen

Tässä artikkelissa kuvaamme opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa, 25 korkeakoulun yhteistyönä toteuttamaa KiVAKO (Kielivarannon vahvistaminen korkeakouluissa) -kärkihanketta. Kuvailemme lyhyesti hankkeen taustaa ja syntyä, sen tavoitteita, hankkeen käynnistämistä ja nykyvaihetta. Nostamme esille myös kokemuksia hankeyhteistyöstä ja siinä ilmenneitä onnistumisia ja haasteita. 

 

Suomen kielikoulutuspolitiikka menneisyyden, nykyisyyden ja vähän tulevaisuudenkin valossa

Taina Saarinen ja Pasi Ihalainen

Tässä artikkelissa Taina Saarinen ja Pasi Ihalainen keskustelevat suomalaisen kielikoulutuspolitiikan historiasta ja tulevaisuudesta. Artikkeli perustuu Saarisen Kari Sajavaara -muistoluentoon ja Ihalaisen kommenttipuheenvuoroon tammikuussa 2020.