Kieli, koulutus ja yhteiskunta – maaliskuu 2023

Kuva: Linda Saukko-Rauta, Redanredan Oy

 

Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 14(2)

Julkaistu: 22. maaliskuuta 2023

 

Pääkirjoitus: Eduskuntavaalit 2023 – millaista kielikoulutuspolitiikkaa tarvitaan?

Erja Kilpeläinen ja Emilia Rajala

Yleisten kielitutkintojen osallistujien monet kasvot

Tuija Hirvelä

Yleisten kielitutkintojen (Yki) suomen kielen keskitason tutkinnossa kävi keskimäärin 7000 osallistujaa vuosittain vuosina 2012–2021. Artikkelissa kuvataan Yki-tutkinnon osallistujien pitkittäisaineistoon (n=68 460) perustuvia taustatietoja (sukupuoli, ikä, koulutustaso, ensikieli, sosioekonominen asema ja kansalaisuus). Lisäksi tarkastellaan tutkintotodistuksen käyttötarkoitusta. Aluksi esitellään yleisellä tasolla tyypillinen suomen keskitason tutkinnon osallistujaprofiili. Koska ensikieli ja kansalaisuus nivoutuvat yhteen useimmiten, Ykin suurimmat ensikieliryhmät, venäjänkieliset ja arabiankieliset, esitellään tarkemmin ennen kansalaisuusryhmien kokonaisuutta. Vertailu näyttää, että osallistujien kansalaisuuksien kirjo on osittain samankaltainen ja -laajuinen Tilastokeskuksen raportoiman maahan muuttaneiden määrän kanssa. Lopuksi pohditaan Ykin roolia suhteessa kansalaisuuden hakemisen aktiivisuuteen eri kansalaisuusryhmien välillä.

 

Kuinka nopea on kotoutumiskoulutuksen nopea polku?

Katharina Ruuska

Kotoutumiskoulutus on merkittävä aikuisille maahanmuuttajille kielikoulutusta tarjoava väylä, jonka opetussuunnitelman perusteisiin on kirjattu kolme mahdollista opintopolkua: hitaasti etenevien polku, peruspolku ja nopeasti etenevien polku. Mutta mitä nopea polku käytännössä tarkoittaa ja onko se myös pikakaista työelämään? Tässä artikkelissa esitän alustavia havaintoja etnografisesta tutkimuksestani kotoutumiskoulutuksen nopean polun opiskelijoista.

 

Selkokirjat lukuinnon herättäjinä? – Selkokielinen kaunokirjallisuus suomi toisena kielenä -opetuksessa

Miina Kakko

Lukuelämykset kuuluvat jokaiselle lukijalle, ja sen vuoksi onkin tärkeää, että jokainen löytää itselleen niin kielellisesti kuin sisällöllisesti sopivaa luettavaa. Jyväskylän yliopistoon tekemässäni maisterintutkielmassa (Kakko 2022) toteutin opetuskokeilun, jossa toin selkokielisen kaunokirjallisuuden osaksi aikuisten perusopetuksen päättövaiheen suomi toisena kielenä (S2) -verkko-opetusta. Kirjallisuus on kieltä, ja tässä opetuskokeilussa oli ajatuksena kaunokirjallisuuden hyödyntäminen suomen kielen opetuksessa aikaisempaa enemmän ja monipuolisemmin kuin ennen (ks. myös Jytilä 2020). Opetuskokeilun aikana luettiin kaksi selkokielistä novellia: toinen itsenäisesti ja toinen ryhmässä, ja molemmista novelleista keskusteltiin lukemisen jälkeen yhdessä. Tutkimuksessani selvisi, että selkokielinen teksti ja ryhmässä lukeminen motivoivat opiskelijoita lukemaan, ja nämä seikat ovatkin tässä artikkelissani tarkastelun kohteena.

 

Yhteiset lapset yli rajojen – astu kauemmaksi, näet myös lähelle

Eeva-Liisa Kiiskilä ja Katariina Pyykkö

Suomen Lähi-idän instituutti (FIME, Finnish Institute in the Middle East) ja MIGDIA-tutkimushanke (Maahanmuutto, ylirajaiset koulutuspolut ja diasporinen monikielisyys) järjestivät erityisesti Suomeen vasta saapuneiden oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa työskenteleville suunnatun täydennyskoulutuskokonaisuuden “Ylirajaiset koulutuspolut: näkökulmia Libanonista” syksyllä 2022 Beirutissa (15.–23.10.2022). Opettajien täydennyskoulutuskurssien järjestäminen on ollut FIME:n toimintaa jo pitkään, vaikka maahanmuuttotaustaisten oppilaiden kanssa työskentelevät opettajat olivatkin kohderyhmänä instituutille uusi. Maahanmuuttoon ja koulutukseen liittyvät kysymykset ovat sen sijaan Koneen Säätiön rahoittaman MIGDIA-tutkimushankkeen keskiössä.

 

Digitaidot ja kielitaito avaimina osallisuuteen – kokemuksia Digillä opin portaille -hankkeesta

Miia Heininen, Katri Huovinen, Raisa Lantto, Heidi Silvan ja Johanna Tepsa

Digillä opin portaille -hankkeen koulutuksissa edistetään maahanmuuttajataustaisten naisten suomen kielen taitoa ja digitaitoja, ja näin pyritään vahvistamaan naisten minäpystyvyyden kokemusta. Koulutuksissa on korostunut, että suomen kielen oppiminen linkittyy monin tavoin kielen oppijan osallisuuden kokemukseen. Osallisuus digitaalistuvassa yhteiskunnassa edellyttää myös digitaitojen hallintaa.

 

Project-based learning in the Chinese heritage language course/class in Finnish comprehensive education

Paiwei Qin

With the trend of global mobility and immigration, the Finnish government has been promoting integration and multiculturality since 1990. According to the Finnish National Agency for Education (FNAE), Heritage Language (oma äidinkieli) lessons aim to protect and develop immigrant students’ competencies in their heritage languages and cultures. This article shares a pilot 4-week PBL (Project-based Learning) module for a group of advanced Chinese language learners. It discusses the opportunities and challenges during the PBL and suggests possible improvements.

 

Education Export in Basic Education in Finland: South Korean Elementary Pupils’ Positive and Challenging Experiences

Farzaneh Kamali Vinne, Ritva Kantelinen, Calkin Suero Montero, Zinab Elgundi ja Hanne Partanen

Nowadays more and more governments consider internationally competitive education as an asset, which is also reflected in a growing interest in education export branding in Finland. Education export in general can be defined as a selling transaction of educational services and practices between countries. This article presents a pilot education export project, interlocked with a research approach, towards developing basic education export in Finland. The paper shares the experiences of ten South Korean pupils during their educational visit within the education export “Happy Learning in Outokumpu Project”. A bottom-up methodological approach based on the transversal competences concept was utilized. The findings from the analysis of narrative semi-structured interviews depicting positive and challenging experiences offered us information and tools for improving future educational export projects specific to basic education.

 

Kieli-HOPS tueksi korkeakouluopiskelijan urasuunnitteluun ja opinto-ohjaukseen 

Tanja Asikainen-Kunnari ja Johanna Komppa

Kielibuusti-hankkeessa on kehitetty opinto-ohjaukseen kieli-HOPS-niminen väline, jonka avulla ja jota soveltaen korkeakoulut voivat täydentää opinto- ja uraohjaustaan kotimaisten kielten opiskeluun liittyvillä näkökulmilla. Kieli-HOPS-materiaali on saatavissa Kielibuustin verkkosivulla. Artikkeli esittelee materiaalin pedagogista taustaa ja sovelluksia.