Kieli, koulutus ja yhteiskunta – maaliskuu 2025
Kuva: Linda Saukko-Rauta, Redanredan Oy
Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 16(2)
Julkaistu 19. maaliskuuta 2025
Pääkirjoitus: Kieli on huoltovarmuuden ydintä
Mari Honko ja Pirkko Nuolijärvi
Minne katseet kääntyvät? Monilukutaito kielellisen huoltovarmuuden perustana
Leea Lakka, Penni Pietilä ja Henri Satokangas
Elämme kovia aikoja. Sotien, pandemioiden ja ilmastokriisin kaltaiset monimutkaiset ilmiöt haastavat luotettavaa tiedonvälitystä. Tässä artikkelissa tarkastelemme yhteiskunnan kielellistä huoltovarmuutta monilukutaidon näkökulmasta. Millaisia vaatimuksia aikamme kriisit asettavat lukutaidolle?
Kielellinen huoltovarmuus haastaa yleissivistävän kielikoulutuksen
Anu Halvari ja Jorma Kauppinen
Keväällä 2024 havahduimme ensimmäistä kertaa siihen, miten Suomen kielivarannosta alettiin puhua huoltovarmuuskysymyksenä. Näkökulmaa toivat esille suomalaisten yliopistojen kielten asiantuntijat. Kielten osaamispohja rakennetaan valtion rahoittamana osana yleissivistävää koulutusta. Tulokset voisivat olla nykyistä parempia. Mistä löydetään tarpeeksi eri kielten osaajia turvaamaan Suomen toimintaedellytyksiä kansainvälisissä yhteyksissä? Kirjoituksessamme tuomme esiin joitakin näkökulmia kielelliseen huoltovarmuuteen yleissivistävästä koulutuksesta käsin.
Selkokielinen viestintä kielellisen huoltovarmuuden tukena
Leealaura Leskelä
Selkokielinen viestintä tukee niiden ihmisten tiedonsaamista, joille selkeä yleiskieli on liian vaikeaa. Kriisitilanteissa ja poikkeusoloissa moni on vaarassa jäädä virallisten ohjeiden ja neuvonnan katveeseen, jos selkokielistä viestintää ei ole.
Saavutettava, monikielinen ja yhdessä kehitetty viranomaisviestintä tavoittaa kulttuurisesti moninaisen väestön
Saida Mäki-Penttilä, Sinikka Kytö ja Maiju Mikkonen
Suomi on kielellisesti ja kulttuurisesti moninainen maa. Kriisi- ja poikkeusaikana viranomaisviestinnän tulee olla saavutettavaa kaikille Suomessa oleville. Siksi tiedon saavutettavuuden kannalta on tärkeää, että viestintä ja siihen liittyvät (kieli)valinnat huomioivat kohderyhmien moninaisuuden. Koronapandemia oli oppimiskokemus myös viestinnän ja kielten parissa työskenteleville ammattilaisille ja asiantuntijoille: se teki näkyväksi viranomaisviestinnän puutteita ja eriarvoistavia käytäntöjä. Korona-aikana opimme, että viranomaisviestinnässä ja moninaisten kohderyhmien tavoittamisessa on tärkeä viestiä useissa kanavissa ja eri kielillä sekä tehdä yhteistyötä yhteisöjen kanssa.
Kielitaidon lisäksi tarvitaan kielitietoa ja kielen ammattilaisia
Ulla Tiililä, Liisa Raevaara ja Henna Kara
Yhteiskunta toimii yhteisen kielen ja tekstien varassa. Kielenkäytön laatuun ja kehittämiseen panostaminen on siksi konkreettinen keino tehostaa viranomaisten toimintaa, parantaa asiakaspalvelua ja lisätä luottamusta viranomaisiin. Ymmärrettävä ja osallisuutta lisäävä kielenkäyttö edesauttaa yhteiskuntarauhaa ja on kriisitilanteissa välttämätön. Kielen ammattilaisten asiantuntemusta hyödynnetään silti eri organisaatioissa varsin vähän. Kielitaidon lisäksi yhteiskunnan kehittämisessä tarvittaisiinkin lingvistiseen asiantuntijuuteen pohjautuvaa kielitietoa.
Maanpuolustus ja kansainvälinen puolustusyhteistyö
Joonas Sipilä ja Sara Hännikäinen
Monikielisyys on aina ollut osa maanpuolustusta, ja Suomessa tuoreena Naton jäsenenä monikielisyys on saanut maanpuolustuksessa uusia merkityksiä. Ruotsin Natoon liittymisen myötä Pohjoismaat ovat samassa puolustusliitossa, mikä on historiallinen muutos, ja se korostaa yhteistyön tärkeyttä. Funktionaalisesti liittokunnan kieli on englanti, mutta myös muilla kielillä on käyttötarkoituksensa.
Kielellinen huoltovarmuus eduskunnassa
Eero Voutilainen
Kansanedustajan työn monenlaiset tekstit ja puhetilanteet edellyttävät monipuolisia diskurssitaitoja ja vuorovaikutuksellista kompetenssia. Lisäksi eduskunnassa tehdään paljon kielellistä saavutettavuustyötä, kuten virka- ja selkokielityötä sekä videotallenteiden tekstivastineita ja tekstityksiä. Kaikki nämä liittyvät olennaisesti eduskunnan kielelliseen huoltovarmuuteen.