Kieli, koulutus ja yhteiskunta – marraskuu 2014
Pääkirjoitus: Kielitaitotavoitteet saavutettiin, mutta työskentelytavoissa ja asenteissa kehitettävää
Opetushallitus arvioi keväällä 2013 perusopetuksen päättövaiheessa olleiden oppilaiden kielitaitoa A-ruotsissa ja neljässä tavallisimmin opiskellussa vieraassa kielessä. Arvioinnilla selvitettiin, miten opetussuunnitelman perusteissa (2004) ilmaistut oppimistavoitteet on saavutettu, ja mitkä oppilaan taustatekijät ja oppimisympäristön piirteet selittävät oppimistuloksia. Vaikka kielelliset tavoitteet saavutettiin pääosin hyvin, niin kehittämistarpeita havaittiin erityisesti oppituntien työtavoissa ja oppilaiden käsityksissä.
Den finlandssvenska skolan – en mötesplats för flerspråkiga
De finlandssvenska eleverna deltog i utvärderingen av A-engelska, B-franska, B-tyska och B-ryska i årskurs 9. Utvärderingen visar att språkkunskaperna oftast är bättre i finlandssvenska skolor än i finskspråkiga skolor. Vilka faktorer kan tänkas ligga bakom det här resultatet?
Miten tehdä hyvästä kielenopetuksesta entistä parempaa?
Vieraiden kielten oppimistulosten seuranta-arviointiraporttien perusteella me kieltenopettajat voimme olla ylpeitä työmme tuloksista. Raportit nostavat kuitenkin esille monia asioita, joissa niin meillä kuin opetuksen järjestäjilläkin olisi parantamisen varaa. Jotta kielten opetus pysyisi laadukkaana, meidän pitää miettiä, miten voisimme kehittää ja monipuolistaa opetus- ja arviointikäytänteitämme. Uudet opetussuunnitelmat tarjoavat tälle hedelmälliset lähtökohdat. Oman toiminnan kehittäminen ei välttämättä edellytä resurssien lisäämistä, vaan voimaa ja rohkeutta totuttujen ajattelu- ja toimintatapojen muuttamiseen.
Venäjän kieli ja TVT:n käyttömahdollisuudet
Oppimistulosten arviointiin venäjän kielessä osallistuneiden koulujen välillä oli suuria eroja tieto- ja viestintätekniikan käytössä, autenttisen materiaalin hyödyntämisessä sekä tieto- ja viestintätekniikan soveltamisessa. TVT:n hyödyntäminen venäjän kielen opetuksessa oli vähäistä kuten myös autenttisten venäjänkielisten elokuvien, laulujen ja lehtien käyttö. Suomenkielisten oppilaiden suullinen kielenkäyttö ja venäjänkielisen median seuraaminen olivat harvinaisia sekä venäjän kielen harrastus koulun ulkopuolella vähäistä (Hildén & Rautopuro, 2014). Olen koonnut tähän artikkeliin ideoita TVT:n hyödyntämismahdollisuuksista käytettäviksi oppitunneilla sekä kotona itseohjautuvasti. Vaikka esimerkit ovat venäjän kielestä, ovat ne helposti sovellettavissa myös muihin kieliin.
Kohti kokemuksellista kielenoppimista
Vieraiden kielten oppimistuloksista perusopetuksen päättövaiheessa ilmeni, että vaikka eri kielten oppimistulokset sinänsä osoittivat oppilaiden saavuttaneen lähes kaikki keskeiset kielelliset oppimistavoitteet hyvin tai jopa erinomaisesti, niin opetusmenetelmiin, opiskelutaitoihin ja oppilaiden käsityksiin itsestään kielenoppijana tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Oppilaan kieliminä vaikuttaa voimakkaasti opinnoissa menestymiseen: myönteinen käsitys antaa voimia jatkuvaan harjoitteluun ja halua kielen käyttöön. Mitä opettaja siis voi tehdä? Kielenopiskelu koetaan mielekkääksi, jos se liittyy oppilaan omaan elämää ja häntä ympäröivään todellisuuteen sekä oppilas huomaa pystyvänsä ilmaisemaan vieraalla kielellä omia ajatuksiaan ja tuntojaan. Oppilaalle on myös tärkeää kokea pystyvänsä itse vaikuttamaan oppimiseensa ja arvioimaan edistymistään. Hyvä työkalu tähän on esimerkiksi Eurooppalainen kielisalkku, joka arviointitulosten perusteella oli käytössä vain harvoilla kieltentunneilla.