Kieli, koulutus ja yhteiskunta – marraskuu 2022
Kuva: Linda Saukko-Rauta, Redanredan Oy
Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 13(6)
Julkaistu: 30. marraskuuta 2022
Pääkirjoitus: Kielessä kiinni – tässä ja nyt!
Heidi Vaarala ja Emilia Rajala
Hupenevat kielivalinnat – kehnoa kielikoulutuspolitiikkaa vai kielenoppimismotivaatiota?
Teija Kangasvieri
Artikkelissa tarkastellaan suomalaisen perusopetuksen yläkoululaisten vieraan kielen oppimismotivaatiota. Tutkimuksessani selvitin muun muassa oppilaiden vieraiden kielten motivaatioprofiileja, nykyistä kieliminää ennustavia tekijöitä sekä motivaatioprofiilien ja arvosanojen yhteyksiä oppilaiden perusopetuksen jälkeisiin jatkosuunnitelmiin. Artikkelissani käsittelen myös suomalaista kielikoulutuspolitiikkaa perusopetuksen kituvien kielivalintojen osalta. Jätän lukijan arvioitavaksi, mikä on motivaation ja kielikoulutuspolitiikan lopullinen suhde koululaisten kielivalinnoissa.
Opi suomea juttelemalla VR-hahmon kanssa! – VR-simulaatiopeli maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden kieli- ja ammattiosaamisen tukena
Riikka Partanen, Joel Koutonen, Jere Jalonen, Jonathan Hurd, Juha-Matti Taikina-aho
KulttuuriOsaaja-hankkeessa kehitetyssä hoitotyöhön suunnatussa VR-simulaatiopelissä opiskelija pääsee puhumaan suomea sekä potilaan että hoitohenkilökunnan kanssa. Lapin ja Oulun ammattikorkeakoulujen kansainväliset tutkinto-opiskelijat ovat ottaneet pelin innostuneesti vastaan. Kielenoppimista tukevat VR-simulaatiot voivat tulevaisuudessa tukea erityisesti aikuisten kielenoppimisprosessia.
Kirjoittamisprosessin tallentaminen ja visualisointi kielenoppimisen apuna
Maarit Mutta, Päivi Laine, Mari Mäkilä, Anne-Maj Åberg, Anni Hintikka, Katja Mäntylä, Outi Toropainen ja Sinikka Lahtinen
Tekstin kirjoittaminen saattaa toisinaan tuntua työläältä, mutta se voi olla myös helppoa ja sujuvaa. Tutkimme KISUVI-hankkeessa (Monikielisten kirjoittajien kirjoitusprosessit: sanastokeskittymien ja sujuvuuden visualisointi graafiteorian avulla) kirjoittamisen sujuvuutta ensi- ja vieraalla kielellä. Tarkastelemme kirjoittamista näppäilyntallennuksen ja kirjoittamisen kielentämisen eli omasta kirjoittamisesta kertomisen avulla. Tavoitteemme on saada uutta tietoa kirjoitusprosesseista ja kirjoittajaprofiileista analysoimalla niitä visualisointien ja näppäilyntallennuksen avulla. Tuloksia voi soveltaa tutkimuksen lisäksi etenkin kirjoittamisen opettamiseen eri kielillä.
Saavutettavuutta kaikille? Viitottujen verkkotekstien laatu ja käytettävyys viittomakielten elinvoimaisuuden ja kielenoppimisen näkökulmasta
Ulla Sivunen
Viime aikoina on keskusteltu viittomakielisten ja viittomakielelle tulkattujen verkkotekstien laadusta. Viittomakieliset ovat kokeneet, että viitottujen verkkotekstien laatu vaihtelee paljon. Viitottuja verkkotekstejä käytetään monissa paikoissa kielenopetustyössä, kirjastoissa ja eri medioiden saavutettavuuden kehittämistyössä. Käsittelin maisterintutkielmassani (2021) viitottujen verkkotekstien laatua tekstien käytettävyyden ja kieliasiantuntijoiden näkökulmista. Millainen rooli on kuuroilla, äidinkielisillä kieliammattilaisilla, kääntäjillä ja tulkeilla pienissä viitotuissa vähemmistökielissä?
”Edistetään oppimista yhdessä” – Opetusavustajaohjelma Helsingin yliopiston japanin kielen kursseilla
Rie Fuse ja Sachiko Sosa
Artikkelissa käsitellään opetusavustajien soveltamista Helsingin yliopiston japanin tunneilla. Kartoitamme opetusavustajia soveltavan opetusmenetelmän etuja ja haasteita sekä opetusavustajien itsensä että opettajien kannalta. Opetusavustajat kohtaavat erilaisia haasteita ja huolenaiheita, joita he yrittävät ajan myötä ratkaista kokemuksen ja opettajien neuvojen avulla.
Sähkö- ja automaatiotekniikan opiskelijoiden kansainväliset projektit osana opintoja
Niina Valtaranta
Hämeen ammattikorkeakoulun sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusohjelmassa on jo useamman lukuvuoden ajan integroitu kansainvälisyysprojekti osaksi sekä monimuoto- että päiväopiskelijoiden perusopintoja. Englanninkielisen ja suomenkielisen koulutusohjelman opiskelijat osallistuvat heti opintojen alussa projektiin, jossa he työskentelevät yhdessä sekaryhmissä. Alussa tilanne voi tuntua haastavalta, mutta projektin kuluessa tunnelma ryhmissä poikkeuksetta vapautuu, ja kotikansainvälisyydestä tulee tavanomaista toimintaa. Projektityöskentelyyn perehdytään siis aluksi oman korkeakoulun opiskelijoiden parissa ja myöhemmin yhdessä ulkomaisen partneriyliopiston opiskelijoiden kanssa.
Fonetiikan tutkijat etsivät keinoja englannin ääntämisen tukemiseen ja kieliperinnön säilyttämiseen Namibiassa
Katja Haapanen, Antti Saloranta, Kimmo U. Peltola, Henna Tamminen ja Maija S. Peltola
Suomessa hyvä englannin taito tuo usein lisäetua työelämässä ja avaa ovia kansainvälistymiseen niin vapaa-ajalla kuin uralla. Namibiassa englannin kielitaito puolestaan on koulutuksen avain, jota ilman opinnoissa eteneminen voi muuttua mahdottomaksi. Monien paikallisten alkuperäiskielten arvostus on vähäistä, eikä niillä ole mahdollista saada opetusta ensimmäisten kouluvuosien jälkeen. Tanssi uhanalaisten kielten ja foneettisen maailman tulkkina (Tiede, Tanssi ja Fonetiikka, T&T&F) on Turun yliopiston Learning, Age & Bilingualism -laboratorion (LAB-lab) kolmevuotinen hanke, jonka tavoitteena on fonetiikan keinoin helpottaa siirtymää kotikielisestä opetuksesta englanninkieliseen koulunkäyntiin sekä lisätä kielellisen monimuotoisuuden arvostusta Namibiassa.
JULIET 2022: Continuing to prepare class teachers as language educators
Josephine Moate
In 1995 JULIET programme was established in the Department of Teacher Education at the University of Jyväskylä and 27 years on, JULIET continues to prepare class teachers specialised in foreign language pedagogy. Each year a ‘home group’ of students join the 35ECTS programme that continues across the four-five years of class teacher education. Over the years, however, significant developments have taken place in the Finnish National Curriculum for Basic Education, in the diversity of students and school communities, and in the JULIET programme itself. This article outlines how JULIET has developed and continues to prepare class teachers specialised in foreign language education today.