Sähkö- ja automaatiotekniikan opiskelijoiden kansainväliset projektit osana opintoja

Julkaistu: 30. marraskuuta 2022 | Kirjoittanut: Niina Valtaranta

Kuva 1. Sanapilvessä opiskelijoiden palautetta kansainvälisestä projektista

Englannin kielen opetuksesta tekniikan alalla

Olen toiminut englannin opettajana tekniikan alalla yli 20 vuotta. Tänä aikana minulle on kehittynyt todeksi se, että kielenopetuksen on oltava arvosidonnaista. Ei riitä, että käymme opiskelijoiden kanssa läpi toiminnallisia työelämään liittyviä aiheita kuten dokumenttien laadintaa, kokouskäytäntöjä ja erilaisia ongelmatilanteita, vaan on tärkeää, että nykypäivän tekniikan ammattilaiselle keskeiset arvot, kuten kiertotalous, kestävä kehitys ja kulttuurinen kompetenssi ovat mukana opetuksen arvoperustana käsiteltävissä kokonaisuuksissa.

Arvoperustaisen kielenopetuksen tärkeyttä korostavat entisestään tämän päivän globaalit jännitteet ja etnosentrismi eli halu nostaa oman etnisen ryhmän arvojärjestelmä ja kulttuuri etusijalle muiden kustannuksella. Kulttuuriseen kompetenssiin sisältyy kyky ja halu ymmärtää, arvostaa ja toimia erilaisia kulttuurisia taustoja tai uskomusjärjestelmiä edustavien ihmisten kanssa (Andreotti & de Souza, 2012). Elämme kuitenkin parhaillaan ns. totuudenjälkeistä aikaa, jolloin tunteisiin ja mielipiteisiin vetoaminen nähdään usein faktoja tärkeämpinä. Sosiaalisen median verkostoissa raivo ja voimallinen esiintyminen peittävät alleen asiantuntijuuden; ihmiset saattavat luottaa Twitteriin enemmän kuin perinteiseen mediaan.

Ääriryhmät voimistuvat maltillisten hiljaisuudesta, maltillisten, jotka vaikenevat someraivon pelossa. Haidtin (2022) mukaan tämä näkyy selvimmin eri instituutioiden kuten yliopistojen epäterveessä itsesensuurissa, jossa somen vastaiskun pelko lamaannuttaa faktuaalisen mielipidekeskustelun ja hiljentää sekä henkilökunnan että maltilliset opiskelijat. Paras keino estää tällaista kehitystä on luoda vuorovaikutusta eri tavalla ajattelevien ja eri kulttuuritaustoista tulevien ihmisten välille. Haidt näkee sosiaalisen median vyöryn olevan ajallisessa yhteydessä nuorten yhä enenevässä määrin kokemiin masennukseen ja ahdistukseen, joita määrää haluttomuus kohdata uusia ihmisiä tai ajatuksia – uudet ja oudot asiat koetaan uhkaavina. (Haidt, 2022). Kansainväliset yhteistyöprojektit lieventävät näitä ongelmia.

Kotikansainvälistyminen tarjoaa samat mahdollisuudet kaikille opiskelijoille

Kotikansainvälistymisen käsitteen esitteli ruotsalainen Bengt Nilsson jo 1998. Perusperiaatteena kotikansainvälistymisprojekteissa on, että ne tarjoavat kaikille opiskelijoille mahdollisuuden osallistua kansainväliseen toimintaan kotikorkeakoulussaan joko verkkokurssien tai virtuaalisten projektien kautta. Erityisen tärkeää kotikansainvälistymisen tukeminen on monimuoto-opiskelijoille, joilla ei useinkaan ole mahdollisuutta lähteä vaihtoon taloudellisten tai perhesyiden takia, usein myös työtilanteensa johdosta. Jotta kotikansainvälistymisprojektista tulisi olennainen osa korkeakoulun toimintaa, se tulisikin integroida suoraan opetussuunnitelmaan (Beelen & Jones, 2015).

OKM:n julkaiseman tutkimuksen mukaan Suomessa korkeakoulujen sisällä ja välillä on eroja kotikansainvälistymisen tunnettuudessa, tärkeydessä ja tasa-arvon toteutumisessa (Weimer ym., 2019). OPSiin integroitu kotikansainvälistymisprojekti sisältää kulttuurienvälisten kokemusten vaihtoa ja työskentelyä virtuaalisissa oppimisympäristöissä. Olennaista sille on, että se on vahvasti oppijalähtöinen - opiskelijaryhmien toteuttama. Kulttuurinen monimuotoisuus kannustaa opiskelijoita kulttuurienväliseen kokemusten- ja tiedonvaihtoon niin luokkahuoneessa kuin epävirallisissa yhteyksissä virtuaalisen yhteistyön ja kokemuksellisen oppimisen kautta (Earl, 2021, 41).

OKM:n tavoiteohjelmassa 2017–2025 jokainen korkeakoulusta valmistuva on tottunut toimimaan kansainvälisessä ja monikulttuurisessa toimintaympäristössä, ymmärtää erilaisuutta, globaaleja haasteita sekä kestävän yhteiskunnan periaatteita (OKM, 2017). Opiskelijoiden tai henkilökunnan kohdalla ei kuitenkaan automaattisesti tapahdu kulttuurisen kompetenssin syvenemistä, vaikka korkeakoulussa olisikin englanninkielisiä koulutusohjelmia ja siten mahdollisuudet tutustua erilaisista kulttuuritaustoista tuleviin ihmisiin. Usein käytännön tuntityöskentelyssä opiskelijat haluavat työskennellä keskenään ilman ulkomaalaisia opiskelijoita ryhmässään välttääkseen sen ahdistuksen, jonka uskovat ulkomaalaisten opiskelijoiden mukanaolon ryhmässä tuovan mukanaan. Omassa ryhmässä pysyttäytyminen koetaan turvallisemmaksi vaihtoehdoksi. Tutkimuksen mukaan opiskelijat mm. pelkäävät vääränlaista tai loukkaavaa viestintää ja haluavat välttää mahdollisia kiusaantuneisuuden tunteita. Nämä tunteet luovat siis emotionaalisia esteitä kulttuuriseen oppimiseen. (Harrison, 2015)

Kulttuurinen kompetenssi muodostuu tiedoista, taidoista ja asenteista; kyvystä ymmärtää, arvostaa ja toimia eri kulttuuritaustoista tulevien ihmisten kanssa (DeAngelis, 2015, p.64). Englannin ja suomen kielellä opiskelevien ryhmien yhdistäminen työskentelemään yhteisen aiheen parissa ja yhdessä ulkomaisen partneriyliopiston opiskelijoiden kanssa on omiaan syventämään kulttuurista osaamista, mutta valitettavasti näissä sekaryhmissä jotkut opiskelijat kokevat kulttuuriselle oppimiselle Harrisonin (2015) kuvaamia tunnepohjaisia esteitä, jotka näkyvät voimakkaana vastustuksena ja negatiivisena palautteena yhteisestä projektista.

Kansainvälisyydestä maailmankansalaisuuteen

Leask ja de Wit (2015) korostavat, että korkeakoulutuksessa tulisi edetä kansainvälistymisestä, joka normaalisti toteutuu vain harvojen kohdalla, ja jota mitataan numeerisesti vaihto-opintojaksojen määränä ja pituutena, arvoladatumpaan käsitteeseen maailmankansalaisuus (global citizenship). Maailmankansalaisuuden käsitteeseen liittyy ihmisen identiteetin näkeminen osana ympäröivää maailmaa, halukkuus ja valmius kohdata kulttuurista erilaisuutta ja eläytyä toiseuteen, lisäksi pyrkimys ympäristövastuuseen ja universaaliin etiikkaan ja vastuullinen toimijuus globaalissa kansalaisyhteiskunnassa. Kansallisvaltion kansalaisuus kehittyy lojaliteetiksi ihmiskuntaa kohtaan matkalla kohti eettistä maailmankansalaisuutta ja tasa-arvoajattelua. (Leppäaho n.d.)

Kuva 2. Espanjalaisen Vicin yliopiston innokkaita opiskelijoita. (Kuva: Qian Zhang)

Kiertotalous – materiaalien kierrätys, talteenotto ja uudelleenkäyttö esimerkkinä kotikansainvälistymisprojektista

Sähkö- ja automaatiotekniikan opiskelijoiden opetussuunnitelmaan on HAMKissa liitetty virtuaalinen kahden opintopisteen laajuinen, kahdessa perättäisessä moduulissa toteutettava kansainvälisyysprojekti. Projekti on integroitu Tekniikan englanti 2 (2op) ja 3 (2op) opintojaksoihin siten, että substanssialan opettaja on vastuussa kansainvälisen projektin osuudesta (1op+1op), mutta englannin opetukseen liittyy suuri osa projektissa suoritettavista tehtävistä. Aloitustapaaminen, väliseminaari ja loppuesitykset toteutetaan tiimiopetuksena, jossa molemmat opettajat sekä partneriyliopiston opettaja ovat mukana. Partneriyliopistosta projektissa on mukana pääsääntöisesti englannin opettaja.

Halusimme valita yleisen, kaikille tekniikan alan opiskelijoille soveltuvan aiheen, sillä useinkaan partneriyliopiston opiskelijat eivät opiskele samaa tekniikan alaa kuin meidän opiskelijamme. Aiheen valinnassa korostui myös pyrkimys maailmankansalaisuuden taitojen syventämiseen ja siihen liittyen vahvasti arvoladatut teemat: ympäristövastuu ja vastuullinen toimijuus globaalissa yhteiskunnassa. Vastuullisuus globaaleista ympäristöasioista liittyykin olennaisena osana kansainvälisyysprojektiimme. Monet opiskelijat tulevat valmistuttuaan toimimaan tekniikan alan suunnittelutehtävissä. Tekninen suunnittelija on työssään valinnan edessä: hän voi joko tukea kiertotalouden periaatteita ottamalla huomioon materiaalien riittävyyden globaalisti, tuotteen ilmastovaikutukset ja kierrätettävyyden tai toisintaa vanhoja lineaarisen talousmallin periaatteita ’take-make-use-dispose of’. Nimenomaan suunnitteluvaiheessa tehdäänkin suurimmat tuotteeseen liittyvät virheet ja aiheutetaan tuotteen elinkaaren ajan merkittävimmät taloudelliset ja ekologiset kustannukset (The ImpEE Project, 2006).

Projektissa opiskelijat jaetaan integroituihin tiimeihin, joissa kussakin on HAMKin suomen- ja englanninkielisen koulutusohjelman opiskelijoita sekä opiskelijoita ulkomaisesta partneriyliopistosta. Projektin materiaalit ja kunkin opiskelijatiimin omat työskentelykanavat ovat Teamsissa. Aloitustilaisuus järjestetään yhteisenä ZOOM-kokouksena, jossa pidetään projektin yleisesittely, ja opiskelijat tutustuvat omiin tiimeihinsä.  Seuraavaksi englannin opettaja avaa luennollaan kiertotalouden käsitettä yleisesti ja sen merkitystä erityisesti tekniikan alalla. Opiskelijatiimit valitsevat itse kiertotalouden kattoaiheen alta aiheen, jota he haluavat tutkia tarkemmin, samoin kuin ne alustat, joita haluavat käyttää viestinnässään ja toiminnassaan. Useimmat tiimit järjestävät kokouksensa Teamsissa omalla kanavallaan, mutta jotkut valitsevat mieluummin esim. WhatsAppin viestintää ja tapaamisia varten.

Saimme työelämäauditoinnin yhteydessä arvokkaan vinkin työelämän edustajalta, joka kertoi, että heillä jokaisessa projektissa tulee olla ns. välitsekkaustilaisuus. Tässä tarkastellaan sitä, miten tavoitteet on siihen mennessä toteutettu, mitä ongelmia on tullut vastaan, miten ne on ratkaistu, mitä on muutettu matkan varrella, missä ollaan sillä hetkellä ja mitä tulee tapahtumaan seuraavaksi. Olemme nyt kokemusten myötä havainneet, että tällainen väliseminaari, jossa kukin tiimi kuvailee lyhyesti oman projektinsa haasteita, niiden ratkaisuja ja myös keskinäisen viestinnän onnistumista, on arvokas mahdollisuus kaikille tiimeille suorittaa vertaisarviointia, ja saada tietoa siitä, miten muut tiimit ovat edistyneet. Väliseminaari järjestetään Zoomissa siten, että jokaisella tiimillä on n. 10 minuuttia aikaa esitellä omaa edistymistään, ja he saavat esityksen jälkeen opettajilta ja toisilta opiskelijoilta kommentteja työstään.

Loppuesitykset pidetään Zoomissa ja niissä jokainen tiimi sekä esittelee oman projektinsa tulokset että esittää kysymyksiä vuorollaan toisen tiimin esityksestä ja antaa vertaisarvioinnin suullisesti toiselle tiimille. Olemme havainneet tällaisen tiukasti strukturoidun ohjelman edut siinä, että kukin tiimi tietää tarkasti etukäteen, milloin on heidän vuoronsa esiintyä, esittää kysymyksiä tai antaa palautetta toiselle tiimille. Näin opiskelijoiden on helpompi astua aktiivisesti esille ja esittää mielipiteitään, kun kysymysvuoroa ei vain heitetä koko yleisölle vaan se kohdennetaan aina tietylle tiimille, kuten Kuvasta 3 ilmenee.

Kuva 3. Loppuesitysten aikataulutus ja työnjako

Työelämävalmiuksien kehittyminen

AMK-opinnoissa ensiarvoisen tärkeää on työelämävalmiuksien kehittyminen. Nimenomaan tekniikan alan opiskelijoille näyttää kansainvälisyysprojekti  kehittävän erityisen tehokkaasti näitä valmiuksia. Opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus tutustua työelämässä useimmille tutuksi tuleviin kansainväliseen verkostoitumiseen ja työelämän projektien suorittamiseen monikulttuurisissa verkostoissa. Projektinhallinta ja ryhmätyötaidot ovat keskeisiä sisältöjä kotikansainvälistymisprojektien toteutussuunnitelmassa.

Kokouskäytännöt sekä niiden dokumentaatio ja terminologia kuuluvat englannin kielen opintoihin osana kotikansainvälisyysprojektia. Tavoitteena on totuttaa opiskelijat projektinhallintaan kuuluvien kokoustyökalujen käyttöön ja kaikkien tapaamisten sekä niiden tavoitteiden ja sisältöjen tallentamiseen strukturoidusti. Opiskelijat laativat virtuaalisiin ryhmätapaamisiinsa asialistat ja kirjaavat niistä muistiot. Tiimityötaidot ja ongelmanratkaisukyky kehittyvät kansainvälisessä ryhmässä, ja samalla kulttuurinen kompetenssi ja kommunikaatiotaidot kehittyvät. Tärkeässä roolissa ovat myös vertais- ja itsearviointi sekä kehittävän palautteen jatkuva saaminen.

Niina Valtaranta työskentelee englannin kielen lehtorina tekniikan alalla Hämeen ammattikorkeakoulussa.

Lähteet

Andreotti, V. O., & de Souza, L. M. (2012). Postcolonial Perspectives on Global Citizenship Education. (V. O. Andreotti, & L. M. de Souza, Eds.), Routledge.

Beelen J. & Jones E. (2015). Redefining Internationalization at Home. In: Curaj A., Matei L., Pricopie  R., Salmi J., Scott P. (Eds.), The European Higher Education Area. Springer.

DeAngelis, T. (2015, 03). In Search of Cultural Competence. Monitor on Psychology, 46(3), 64-68. https://www.apa.org/monitor/2015/03/cultural-competence

De Wit, H. & Leask, B. (2015).  Internationalization, the Curriculum and the Disciplines. International Higher Education, no. 83, Dec. 2015, pp. 10–12. https://doi.org/10.6017/ihe.2015.83.9079

Earl, C. (2021). Internationalisation at Home: What Are We Trying to Achieve and Are We Expecting Too Much? In Manning, A. &. Colaiacomo, S. (Eds.), Innovations in Internationalisation at Home (pp. 38-58). Cambridge Scholars Publishing.

Finnish Ministry of Education and Culture (OKM) (2017). Better together for a better world. Policies to promote internationalisation in Finnish higher education and research 2017– 2025. https://minedu.fi/documents/1410845/4154572/YMP-en-net.pdf/ab74d6b2-a48f-49ee-9563-6313f87198ae/YMP-en-net.pdf.pd

Haidt, J. (2022). Why the Past 10 Years of American Life Have Been Uniquely Stupid? The Atlantic, May 2022. https://www.theatlantic.com/magazine/archive/2022/05/social-media-democracy-trust-babel/629369/

Harrison, N. (2015). Practice, problems and power in ‘internationalisation at home’: critical reflections on recent research evidence. Teaching in Higher Education - Critical Perspectives. Volume 20, 2015 - Issue 4: Twentieth Anniversary Special Issue. https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/13562517.2015.1022147

Leppäaho, M. (n.d.). Maailmankansalaisuus. Jyväskylän yliopisto. Noudettu osoitteesta: http://kans.jyu.fi/sanasto/sanat-kansio/maailmankansalaisuus

Weimer, L., Hoffman, D. & Silvonen, A. (2019). Internationalisation at Home in Finnish Higher Education Institutions and Research Institutes. Publications of the Ministry of Education and Culture, Finland 2019:21. Helsinki, Finland: Ministry of Education and Culture. Retrieved from: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161606/OKM_2019_21_Internationalisation_at_Home.pdf?sequence=4&isAllowed=y

The ImpEE Project (2006). What do engineers need to learn about sustainable development? http://www-g.eng.cam.ac.uk/impee/topics/IntroToESD/files/What%20Engineers%20Need%20to%20Know%20about%20ESD%20v2%20PDF.pdf