Kieli, koulutus ja yhteiskunta – marraskuu 2023

Kuva: Linda Saukko-Rauta, Redanredan Oy

Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 14(6)

Julkaistu: 8. marraskuuta 2023

Pääkirjoitus: Arvioinnin sudenkuoppia ja katvealueita: mitä arvioimme, kun arvioimme kielitaitoa?

Karoliina Inha ja Dmitri Leontjev

A bridge too far? Dynamic Assessment and a dialectical view of the gap between language assessment and learning

Matthew E. Poehner

“Doing the assignments almost feels like my own idea” – arviointi osana oppimisprosessia lukion kielenopetuksessa

Petra Lonka

Arvioinnin muutos on läpileikannut suomalaista perus- ja lukiokoulutuksen keskustelukenttää viime vuodet. Mitä ja miten pitäisi arvioida, jotta oppija hyötyy siitä? Työskentelyä, tehtävämäärää, tulosta vai kaikkea tätä kerralla? Arvioinnin tulisi ohjata oppimisprosessia, mutta sen kanavoiminen oppijaa ohjaavan toiminnan ytimeen ei olekaan niin yksiselitteistä. Tässä artikkelissa esittelen yhdessä kollegani Minna Rossin kanssa kehittämämme Block-oppimismallin, joka tekee arvioinnin vaikutuksen näkyväksi oppijan toiminnassa. Olen kerännyt oppijoilta säännöllistä itse-reflektiopalautetta omasta työskentelystään ja oppimisestaan kolmen vuoden ajan. Muutos on avannut silmäni arvioinnin merkittävälle roolille oppimista edistävänä tekijänä. Kokemusteni pohjalta ehdotan, että koulussa asetelma pitäisi kääntää poispäin opetusta korostavasta ja kohti oppimista korostavaa, coaching-pedagogiikan luonteista, luottamuksellista vuorovaikutussuhdetta.

Hei, me osataan sanoa “kiitos” jo viidellä kielellä! Ajatuksia ja kokemuksia arvioinnista perusopetuksen alaluokilla

Outi Verkama ja Kirsi Aaltonen-Kiianmies

Tässä artikkelissamme pohdimme käytännön esimerkkien avulla perusopetuksen vuosiluokkien 1–6 kieltenopetuksen arviointia oppilaiden osallisuuden näkökulmasta. Oppilas on oman oppimisensa subjekti; hän on aina keskiössä niin opetuksessa kuin oppimisessa ja oman oppimisensa arvioinnissa. Arviointi on luonnollinen ja erottamaton osa oppimisprosessia.

Making knowledges count in assessment

Johanna Ennser-Kananen

A disclaimer right upfront: I am not an expert on assessment. My work is in the area of knowledges (I use the plural to emphasize their vast variety) in educational contexts. Specifically, I try to understand which knowledges are (not) recognized in schools and classrooms, how this happens, and how whether/how this can be changed. Of course, if we as teachers and teacher educators are serious about recognizing a wide range of knowledges, our assessment also has to account for this. The purpose of this article is to help us think about what this means both in theory and in practice.

Fallgropar och gråzoner vid bedömning av universitetsstudenters kunskaper i svenska

Virve Kahri, Heidi Laurikainen, Sofia Sevón ja Jari-Pekka Välimaa  

I den här artikeln diskuterar vi bedömning av muntliga och skriftliga kunskaper i svenska på universitetsnivå. Bedömning av språkkunskaper kan vara komplex och innehålla flera fallgropar och gråzoner. När språket ska bedömas behöver vi ta hänsyn till flera faktorer, såsom kommunikationsförmåga, kulturell kompetens och förmågan att använda språket i olika sammanhang.  I den här artikeln kommer vi att utforska några av de fallgropar och gråzoner som kan uppstå i bedömningen av skriftliga och muntliga kunskaper i svenska. Vi tar upp några av de vanligaste utmaningarna som vi tampas med på Aalto-universitetets Språkcenter.

Renki, isäntä vai sekatyöntekijä? Arvioinnin rooli ja muutokset aikojen saatossa konkareiden kertomana

Karoliina Inha

Haastattelin kahta opetus- ja tutkimusalan konkaria, Jyväskylän normaalikoulun kieltenopettaja Olli-Pekka Saloa ja Helsingin yliopiston kielididaktiikan apulaisprofessori Raili-Hildéniä, arvioinnin luonteesta ennen ja tänään. Pyysin heitä muistelemaan, millaista arviointi oli omissa opettajaopinnoissa ja luokkahuoneessa uran alussa, ja pohtimaan oman osaamisen kehittymistä vuosien varrella. Lisäksi pyysin heitä kohdistamaan katseen tulevaisuuteen: Mihin arviointi suuntaa seuraavaksi? Tiivistin tähän lyhennelmään uteliaisuutta herättäviä paloja käymästämme keskustelusta. Tämä teksti toimii houkuttimena käydä kuuntelemassa keskustelu kokonaisuudessaan Kieliverkoston podcast-alustalta.