Kieli, koulutus ja yhteiskunta – syyskuu 2013
Pääkirjoitus: Äidinkielenä monikielisyys
Kieleilyä monietnisessä yläkoulussa
Suomi ja etenkin Helsinki ovat 1990-luvulta alkaen nopeasti monikielistyneet ja -kulttuuristuneet. Venäjän- ja vironpuhujien määrä on noin kymmenkertaistunut, ja maahanmuutto on tuonut Suomeen isoja kieliryhmiä, jotka olivat ennestään suomalaisille melko tuntemattomia, niin kuin vietnami, somali ja kurdi. Helsingissä on kaupunginosia, joissa muun kuin suomen- tai ruotsinkielisten osuus väestöstä on parikymmentä prosenttia. Näiden alueiden koulujen oppilaista lähes puolet voi olla maahanmuuttajataustaisia. Tutkin väitöskirjassani nuorten puhetta, vuorovaikutusta, tyyliä ja suhdetta monikielisyyteen yläkouluissa, joissa oppilaat puhuvat yhteensä pariakymmentä eri ensikieltä.
SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa
Moni tuntee kotoutumiskoulutuksen, mutta kuinka moni tietää, miten turvapaikanhakijat vastaanottokeskuksissa opiskelevat? Turvapaikanhakijoiden opintopolku eroaa esimerkiksi pakolaiskiintiössä Suomeen tulevien tai työn perässä muuttavien polusta. Pakolaiskiintiössä tulevat ihmiset aloittavat suomen kielen opintonsa kotoutumiskoulutuksessa, mutta turvapaikanhakijat opiskelevat ensin vastaanottokeskuksissa. Lammin vastaanottokeskuksen SKYOPE-hanke pyrkii yhtenäistämään vastaanottokeskusten suomen kielen opetusta.
Millaista on tulevaisuuden lukutaitojen pedagogiikka? – Tutkimus- ja kehittämistyötä perusopetukseen valmistavassa opetuksessa
Millaisia ovat tekstiympäristöt, joissa 2000-luvun maahanmuuttajataustaiset lapset kasvavat? Miten digitaaliset teknologiat muuttavat lukutaitojen pedagogiikkaa? Future School Research Second Wave: TeknoLiteracy -hankkeen tavoitteena on tutkia ja kehittää lukutaitojen pedagogiikkaa kohtaamaan 2000-luvun digitaalisissa ympäristöissä kasvaneiden monikielisten ja monikulttuuristen lasten maailma. Oulun yliopistossa toimiva, Euroopan sosiaalirahaston rahoittama FSR Second Wave (2011–2013) -hanke tähtää tutkimusperustaisten, tulevaisuusorientoituneiden pedagogisten käytänteiden kehittämiseen.
Specima-pätevöitymiskoulutus – avain työmarkkinoille
Maahanmuuttajataustaisten opettajien pätevöityminen mahdollistaa sijoittumisen työmarkkinoille ja edistää sopeutumista uuteen kulttuuriin. Monikulttuurisuus oppilaitoksen arjessa tuo myös uutta osaamista niin opiskelijoille kuin opettajille.
Intensiivistä kielenopetusta vaihto-opiskelijoille
Vaihto-opiskelijat tulevat Suomeen opiskelemaan usein sen takia että suomalaiset osaavat niin hyvin englantia. Suomalaisiin tutustuminen koetaan kuitenkin erittäin haastavaksi. Yhteyksien puuttuminen vaihto-opiskelijoiden ja suomalaisten välillä onkin yksi suurimmista epäkohdista Suomessa opiskelemi-sessa. Miten englanninkielisen opintotarjonnan perässä tulevat vaihto-opiskelijat saataisiin lähemmäksi suomalaista kulttuuria ja yhteiskuntaa? Yksi ratkaisu löytyy kielikursseista. Euroopan unionin Erasmus-ohjelman puitteissa onkin tarjottu Suomeen saapuville vaihto-opiskelijoille kielikursseja jo vuodesta 1996, ja näistä on saatu erinomaisia kokemuksia.
Englannin kieli viittomakielisten arjessa
Suomi on viittomakielialan ja kuurojen opetuksen edelläkävijämaita. Viittomakielisten oikeudet on Suomessa turvattu perustuslaissa (731/1999), ja viittomakielisillä on oikeus saada opetusta viittomakielellä. Koulutuksen tavoitteena on toimiva kaksikielisyys. Paljon on panostettu siihen, että viittomakielinen kielivähemmistömme voi käyttää viitottua kieltä ja osallistua aktiivisesti yhteiskuntaan. Suomen kielen opetukseen on satsattu, mutta englannin kielen oppimisen tutkimukseen ja opetuksen kehittämiseen ei ole ollut juurikaan resursseja. Väitöskirjatutkimuksessani tarkastelin, miten ja missä suomalaista viittomakieltä käyttävät kohtaavat ja käyttävät englannin kieltä arjessaan.
Romanilapset ja romanikieli
Romanikieli on puhujamäärältään EU:n merkittävimpiä vähemmistökieliä. Se on yksi Suomen perustuslain 17 §:ssä nimetyistä vähemmistöjen kielistä. Sen käyttömäärä ja -ala ovat kuitenkin supistuneet voimakkaasti erityisesti toisen maailmansodan jälkeen. Lapsilla ja nuorilla hyvä romanikielen taito on nykyisin harvinainen.
Opettajan päiväkirja: Paljon juteltavaa
Olen 38-vuotias romaninainen. Olen ammatiltani koulunkäyntiavustaja ja toimin nyt toista vuotta Espoon kaupungin projektityötekijänä tukemassa romanioppilaiden koulunkäyntiä ja opettamassa romanikieltä omana äidinkielenä. Kierrän viikoittain ainakin 12 koululla opettamassa perusopetuksen oppilaita ja teen myös kotikäyntejä. Kerron tässä joistakin tavallisen työpäiväni tapahtumista.
”Kielen ja kulttuurin säilyttäminen on valintakysymyksiä”
Bárbmu ry on syksyllä 2012 perustettu Sisä-Suomen saamelaisyhdistys, kertoo yhdistyksen perustajajäsen ja puheenjohtaja Nea Porsanger-Rintala. Yhdistyksen virallinen kotipaikka on Jyväskylä mutta se toimii sekä Keski-Suomessa että Pirkanmaalla, erityisesti Jyväskylässä ja Tampereella. Bárbmu ry:n tavoitteena on saattaa yhteen alueen saamelaiset ja antaa mahdollisuus vaalia saamelaista identiteettiä, kieltä ja kulttuuriperintöä.
Uusien yliopisto-opiskelijoiden ruotsin kielen taitotaso ylioppilasarvosanoilla mitattuna
Olemme selvittäneet, millaiset taidot yliopisto-opintonsa aloittavilla opiskelijoilla on ruotsin kielessä toisena kotimaisena kielenä ylioppilaskokeen arvosanalla mitattuna. Olemme tarkastelleet yliopistoihin valittujen opiskelijoiden arvosanajakaumaa B-ruotsin osalta ja verranneet sitä tutkimustietoon siitä, miten ylioppilaskokeen arvosanat ja eurooppalaisen viitekehyksen taitotasot vastaavat toisiaan. Tämän linkityksen pohjalta olemme tarkastelleet, millaiset edellytykset uusilla opiskelijoilla on lähtötasonsa perusteella suoriutua yliopistotutkintoon vaadittavista ruotsin kielen opinnoista hyväksytysti. Selvityksemme on jatkoa Antti Hildénin (2009) vastaavaan selvitykseen, joten tarkoituksenamme on myös ollut tarkastella, onko uusien opiskelijoiden taitotasossa tapahtunut muutoksia viime vuosien aikana.