Kieli, koulutus ja yhteiskunta – syyskuu 2015
Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 6(4)
Pääkirjoitus: Tutkimuksesta yleistajuisesti
Kaksikielisten päiväkotien lapset kielten osaajina ja oppijoina
Millaisia ajatuksia kaksikielistä toimintaa toteuttavien päiväkotien lapsilla on omasta kielten osaa-misestaan sekä kielten oppimisesta? Mitä kieliä lapset haluaisivat oppia ja miksi? Tässä artikkelissa tarkastelen sitä, millaisia ajatuksia kielikylpypäiväkodin, kielipesäpäiväkodin ja englanninkielistä toimintaa toteuttavan päiväkodin lapsilla on kielten osaamisesta ja oppimisesta. Artikkeli perustuu Kieliverkoston käynnistämään tutkimushankkeeseen, jossa tarkastellaan sitä, millaisia käsityksiä päiväkoti-ikäisillä lapsilla on heidän omasta kielitaidostaan sekä kielten oppimisesta ja käyttämisestä. Tutkimuksen tarkoituksena on tuoda esiin lasten näkökulma ja ääni kielten osaamiseen, oppimiseen ja käyttämiseen liittyvissä teemoissa. Tutkimus on toteutettu yhteistyössä Vaasan yliopiston ja Jyväskylän yliopiston kielten laitoksen kanssa.
Minne vie kieltenopetuksen tie? − kansalaisten käsityksiä kielistä ja kieltenopetuksesta
Riittääkö pelkkä englannin kielen osaaminen nykyajan maailmankansalaiselle? Mikä on ruotsin opetuksen tulevaisuus Suomessa? Pitäisikö kieliä opettaa ensisijaisesti puhumisen vai kieliopin kautta? Vastauksia näihin ja moniin muihin kielikysymyksiin tarjoaa Yle Uutisten verkkosivuilla huhtikuun 2015 lopussa puhjennut keskustelu siitä, miten kieliä pitäisi opettaa koulussa. Värikkäitä mielipiteitä kirvoittanut verkkokeskustelu pohjaa alun perin uutisointiin tutkimushankkeesta, jossa kartoitettiin päiväkoti-ikäisten lasten kielikäsityksiä. Tutkimusta on ollut toteuttamassa Kieliverkoston lisäksi Vaasan yliopisto ja Jyväskylän yliopiston kielten laitos. Lehden tässä numerossa Anu Palojärvi valaisee tutkimusta tarkemmin. Tässä artikkelissa pureudutaan kuitenkin Ylen verkkokeskustelun avulla siihen, mitä kieliä kansalaisten mielestä Suomen kouluissa pitäisi opettaa, miksi juuri näitä kieliä ja millä tavoin.
Peruskoulun ruotsin kielen opetus murroksessa: ketkä opettavat kuudesluokkalaisille ruotsia?
Vuonna 2016 voimaan astuva opetussuunnitelma tuo muutoksia ruotsin kielen opetukseen. Ruotsin B1-oppimäärä siirtyy alkamaan kuudennella luokalla, joten ruotsista tulee pakollinen oppiaine alakoulussa. Artikkelissa tarkastelen sitä, millaisia valmiuksia ja tarpeita luokanopettajilla ja aineenopettajilla on kuudesluokkalaisten ruotsin kielen opetukseen. Artikkeli perustuu keväällä 2015 tekemääni kandidaatintutkielmaan.
Choosing an A2-language and language education from teachers’ point of view
Language education policy consists of multiple levels, all the way from the European Union to teachers in local schools. Bearing in mind that even teachers have a role to play in language education policy our bachelor’s thesis aimed to create an overall picture of what knowledge do primary school teachers and headmasters in the Jyväskylä area possess relating language education matters and more specifically the A2-language. The study also examined the situations in which the teachers would or would not recommend the A2-language to a pupil. How the teachers act in the process of choosing the A2-language was also the focus of this study. This article affords a glance to our research and its results.
Motivaation yhteys luku- ja kirjoitustaitoon venäjää kotikielenään puhuvilla peruskoululaisilla
Venäjän osaajien tarvetta on korostettu mediassa koko 2000-luvun ajan. Vaikka venäjänkielisten maahanmuuttajien määrä on kasvanut maassamme selkeästi viime vuosikymmenen aikana, kaikki venäjää kotikielenään puhuvat lapset ja nuoret eivät osallistu oman äidinkielensä opetukseen. Syynä tähän voi olla esimerkiksi, ettei oppilaalla ole mahdollisuutta osallistua opetukseen tai yksinkertaisesti suurta kiinnostusta oman kotikielensä ylläpitämiseen. Motivaatiota pidetäänkin yhtenä tärkeimmistä oppimista edistävistä tekijöistä, minkä vuoksi siihen olisi hyvä kiinnittää yhä enemmän huomiota opetuksessa. Tässä artikkelissa tarkastelemme venäjää kotikielenään puhuvien suomalaisten koululaisten oppimismotivaation yhteyttä heidän venäjän luku- ja kirjoitustaitoonsa. Lopuksi tuomme esille asioita, joiden avulla voisi edelleen edistää oppilaiden motivaatiota.
Miten maahanmuuttajat oppivat suomea formaalin, informaalin ja non-formaalin oppimisen kautta?
Viime vuosina tutkijat eri tieteenaloilta ja eri maista ovat kiinnittäneet lisääntyvästi huomiota toisen kielen oppimiseen. Suurin osa toisen kielen oppimista käsittelevistä akateemisista tutkimuksista on tehnyt eron formaalin ja informaalin oppimisen välille, mutta vain harvoja tutkimuksia on tehty toisen kielen oppimisesta non-formaalin oppimisen kautta. Tämä artikkeli esittelee tapaustutkimuksen, joka tarkastelee maahanmuuttajien kokemuksia suomen kielen oppimisesta erilaisissa konteksteissa formaalin, informaalin ja non-formaalin oppimisen kautta.
Understanding Finnish education: science popularization and scholarly work as intertwined activities
Moving to Finland two years ago had given new push to my work in many ways. I have been studying Hungarian education for about thirteen years and I have been addressing the general public with popularizing materials for nearly five years now. However, in Finland these activities become more complex than in my native country. Here, I wish to discuss how my research found larger and larger contexts in two steps: first, by starting to make my research available to wider audiences in Hungary, and second, by turning my focus to an international environment. I claim that these two types of re-contextualization are not only beneficial for me as a researcher personally but also serve the researched communities as well as teachers and other practitioners in a rich way.