Kieli, koulutus ja yhteiskunta – syyskuu 2017
Pääkirjoitus: Lausuntoja, vähemmistökieliä ja täydennyskoulutusta – Kieliverkosto aktiivisena
"Toinen koti" rajojen ylittäjänä
Kansallisteatterin Kiertuenäyttämö käynnisti keväällä 2016 projektin, jossa kysytään, mikä on koti ja mitä on kotoutuminen. Toinen koti -projektissa kohtaavat pakolaistaustaiset ja “kantalaiset”, Suomessa syntyneet taiteilijat. Esityksen ensi-ilta on 16. marraskuuta 2017 Kansallisteatterin Omapohja-näyttämöllä.
Suomea laulaen – laulaminen kielen opetuksen menetelmänä
Laulamista on pitkään käytetty kielen opetuksessa sekä Suomessa että ulkomailla, ja esimerkiksi Yhdysvalloissa opettajia suositeltiin käyttämään laulamista kaikessa kielen opetuksessa jo 1980-luvulla (James, 1985). Käytetäänkö suomen kielen opetuksessa laulamista? Entä onko laulamalla mahdollista kehittää myös kirjoittamisen taitoja?
Näkökulmia oman äidinkielen opetukseen: opettajien olennainen osuus
Oman äidinkielen opetusta on järjestetty Suomessa jo yli neljäkymmentä vuotta, mutta ei ole paljon tietoa siitä, mitä luokkahuoneiden sisällä tapahtuu. Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten espanjaa ja portugalia opetetaan pääkaupunkiseudulla ja mitä mieltä oppilaat ja vanhemmat ovat siitä. Vaikka kyseessä on tapaustutkimus kahdesta kielestä, tuloksista voitaneen tehdä se johtopäätös, että opetuskäytänteet vaihtelevat suuresti opettajasta riippuen. Yhteistä on se, että opetus ei ole kovin suunnitelmallista, joskin joka tunnilla pyritään kehittämään monin tavoin kielitaidon eri osa-alueita ja välittämään kulttuuritietoa. Opettajien suurimmat haasteet ovat ulkopuolisuus muusta kouluyhteisöstä, epävarmuus oman työn jatkumisesta sekä ikä- ja taitotasoiltaan epäyhtenäiset ryhmät. Juuri näille ryhmille soveltuvia monikielisiä käytänteitä ja digitaalisia resursseja ei hyödynnetä riittävästi.
Kielitietoisuuden kautta kohti ihmiskunnan suuria kysymyksiä
Tässä kirjoituksessa pohditaan sitä, mikä on kielitietoisuuden ja kielten yhteiskunnallinen merkitys, miten kielentutkimuksen tieteidenvälisyys toteutuu sekä mitkä ovat niitä keinoja, joilla kielentutkimus voi käsitellä ihmiskunnan suuria kysymyksiä. Kirjoitus perustuu Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksella keväällä 2017 järjestetyn tiedepäivän paneelikeskusteluun, johon kirjoittajat osallistuivat.
Miten ääntämistä arvioidaan? Käytännön työkalu opettajille
Artikkelissa käsittelemme toisen ja vieraan kielen ääntämisen eri osa-alueita, ääntämisen arviointia ja ääntämisen harjoittelua. Esittelemme arviointimatriisin työkaluksi ääntämisen arviointiin opetuksen tueksi ja osaksi suullisen kielitaidon arviointia. Tämän lisäksi annamme myös joukon ääntämisen harjoitteluun liittyviä vinkkejä.
Kielipesissä elvytetään uhanalaista saamen kieltä
Tutkin joulukuussa 2016 valmistuneessa väitöskirjassani saamenkielisen kielipesän arjen käytänteitä. Tutkimuksessani seurasin yhden pohjoissaamenkielisen kielipesän arkea yhden toimintavuoden aikana. Tutkin erityisesti, minkälaisista toiminnoista saamenkielinen kielikylpy kielipesässä rakentuu ja miten saamen kielen käyttöä tuetaan ja elvytetään kielipesän toiminnoissa. Esittelen tässä artikkelissa lyhyesti saamenkielistä kielipesätoimintaa ja väitöstutkimukseni tuloksia.
Pohjoissaamen tutkintoon osallistujien kielenkäyttötarpeet ja saamen kielen merkitys arjessa
Pohjoissaame on yksi Yleisten kielitutkintojen tutkintokielistä. Tutkinto on kuulunut testijärjestelmään vuodesta 1998, ja testin suorittaneita on vuosien aikana ollut 354 henkilöä. Tässä kirjoituksessa kuvailemmekin lyhyesti tutkintoa ja tutkintoihin osallistuneita erityisesti vuosien 2012–2017 välisenä aikana. Lisäksi tarkastelemme, mikä merkitys pohjoissaamen kielellä osallistujille on, miten he käyttävät kieltä ja millaiseksi he itse arvioivat oman kielitaitonsa.
Moninaiset oppijat, moninaiset opettajat – opettajan uudet osaamisvaateet
Moninaisuus ilmiönä ja käsitekokonaisuutena on yhä selkeämmin läsnä suomalaisessa yhteiskunnassa. Koulutus ja työelämä muuttuvat nopeasti, ja myös opettajankoulutuksen on muututtava vastaamaan uudistuvia tarpeita. Artikkelissamme tarkastelemme moninaisuuskasvatusta ja sen kehittämistarpeita opettajien, opettajaopiskelijoiden ja opettajankouluttajien näkökulmista. Havaintojemme kautta pohdimme, millaisia muutostarpeet ovat ja millaisia käytänteitä voisi opettajankoulutuksen ja täydennyskoulutuksen kehittämisessä hyödyntää.
Multilingualism in Finnish companies – selected results of the LangBuCom-project
The research project “Languages in international business communication, LangBuCom” addresses language needs and use in Finnish companies, from the perspective of internationalization. Today, multilingual situations with two or three languages are normal, although they entail challenges.