Kieli, koulutus ja yhteiskunta – syyskuu 2019
Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 10(5)
Julkaistu 11. syyskuuta 2019
Pääkirjoitus: Näkökulmia opetuksen ja koulutuksen uudistamiseen
Heidi Vaarala ja Erja Kyckling
Kotoutumiskoulutus muuttaa muotoaan: akateemisia taitoja rakentamassa
Tuija Lehtonen ja Nina Reiman
Kielitietoinen opetus, jossa kieli on integroitu oman alan sisältöjen opiskeluun, on tehokkain tapa oppia kieltä ja integroitua yhteiskuntaan. Kielitietoisen opetuksen tarve nostetaan esiin myös Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi -raportissa (OKM 2017). Ammatillisella puolella tätä kehittämistyötä on jo jonkin verran tehty, mutta korkeakoulutetut ja korkeakoulukelpoiset maahanmuuttajat ovat jääneet pitkälti väliinputoajiksi. Heidän polkunsa kohti omaa alaa ja sille työllistymistä on pitkä ja hidas, eikä aiempaa osaamista usein tunnisteta ja tunnusteta: kotoutumisessa lähdetään liikkeelle ikään kuin nollasta. Jyväskylän yliopiston INTEGRA-hankkeessa on lähdetty kehittämään korkeakoulutettujen ja korkeakoulukelpoisten maahanmuuttajien tarpeisiin soveltuvaa mallia ja pedagogiikkaa.
Monensuuntaista kotoutumista lukupiirissä – opettajaopiskelijat ja korkeakoulutetut maahanmuuttajaopiskelijat oppimassa vuorovaikutuksessa
Sanna Mustonen, Tuija Lehtonen ja Johanna Saario
Entistä monikielisempi ja -kulttuurisempi kampus ja kouluarki haastavat opettajia ja opiskelijoita asennoitumaan aiempaa avoimemmin eri kieliryhmien väliseen vuorovaikutukseen. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kokema ulkopuolisuuden tunne voi kuitenkin olla voimakasta mutta sivuutettua – samaan aikaan kun kansainvälisyys näyttäytyy trendikkäänä tavoitteena.
Kuka on maahanmuuttaja? Englannin osaamisen rooli asiakkaiden kategorisoinnissa neuvolan terveydenhoitajien puheessa
Päivi Iikkanen
Ovatko kansainväliset yliopisto-opiskelijat tai yliopistoon töihin tulleet ihmiset maahanmuuttajia? Entä Suomeen töihin tulleen ulkomaalaisen henkilön perheenjäsenet? Tai syntyperäisen suomalaisen ulkomaalainen puoliso? Väitöstutkimukseni keskittyy selvittämään, millainen rooli kielitaidolla (erityisesti englannin kielen osaamisella) on Suomeen kotoutumisessa.
Polkuja ammattikielen oppimiseen ja osaamisen kuvaamiseen
Veera Haverinen, Anna-Maria Ratia, Jaana Poikolainen, Erja Mölsä ja Riina Viisainen
Miten aikuinen maahanmuuttaja pääsee kotoutumiskoulutuksen jälkeen ammatillisiin opintoihin tai työelämään? Millaista ohjausta ja ammatillista kielitaitoa hän tarvitsee selvitäkseen tästä nivelvaiheesta? Briefcase – Oma polku ammattiin -hankkeessa törmättiin monenlaisiin haasteisiin, mutta hanketoimijoiden yhteistyönä saatiin rakennettua monipuolisia ja käyttökelpoisia ammatillisen suomen Kielisalkkuja sekä osaamisportfolion laadintaa helpottavia ohjeistuksia.
KuvaKieli-projekti yhdessä Alvar Aalto -museon kanssa
Eveliina Aarni, Petra Saari, Emmi Aalto, Oona Hamm, Katri Heinänen, Riikka Kataja, Kaisli Kemppainen, Lasse Lyytikäinen, Aleksi Siidoroff, Eero Uusaro, Eeva Huupponen, Leena Tuohisaari ja Viivi Ojala
Koululuokat ovat tehneet museovierailuja jo vuosikymmenten ajan. Tämä artikkeli käsittelee kielten opetusta museoympäristössä museon esineitä ja materiaaleja hyödyntäen. Jyväskylän yliopiston aineen- ja luokanopettajaopiskelijat toteuttivat kieltenopiskelua ja muotoilukasvatusta yhdistävän KuvaKieli-projektin yhteistyössä Jyväskylän Alvar Aalto -museon kanssa. Projektin tavoitteena oli luoda museolle erilaisia kielten oppimateriaaleja ja työpisteitä, joita museolla vierailevat ryhmät voivat vapaasti hyödyntää. Tavoitteena oli luoda museoon toiminnallinen ympäristö ja murtautua näin ulos stereotyyppisen museovierailun kaavasta.
Sulautuva oppiminen ja yhteisöllisyys: bloggausta, kielen oppimista ja yhteistyötä kahdella mantereella
Anu Muhonen ja Sanna Teerenhovi
Vlogataan ja blogataan Torontossa ja Helsingissä -projektin keskeisenä ajatuksena oli yhdistää samassa vaiheessa suomen kielen opintojaan olevat kielen opiskelijat oppimaan yhdessä ja toisiltaan internetin ja sosiaalisen median välityksellä blogeja ja vlogeja tehden ja niistä keskustellen. Sulautuva oppiminen (blended learning) ja sen kautta luotu verkkovälitteinen yhteistyö ja yhteisön tuki toivat oppimiseen uusia mahdollisuuksia. Tässä artikkelissa tarkastellaan opiskelijoiden kokemuksia yhteisöllisyydestä, yhteistyöstä, yleisöstä ja kommunikaatiosta sekä tuen merkityksestä.
Kielilähettiläät tuovat tarinoillaan inspiraatiota ja motivaatiota oppitunneille
Jaan Siitonen
”Miksi joudun istumaan ruotsin tunneilla?” on kysymys, jonka varmasti kaikki ruotsinopettajat ovat kuulleet ainakin kerran uransa aikana. Opettajilla saattaa mennä iso osa energiasta oppilaidensa motivointiin. Samalla oppilaille voi jäädä epäselväksi, mihin ruotsia oikein tarvitsee elämässä, ja näin ollen oppimistulokset voivat jäädä laihoiksi ruotsin osalta. Muun muassa Ylen teettämä kysely osoittaa, että neljäsosa suomalaisista kokee, että ei osaa ruotsia lainkaan (Jaskari 2019). Tänä vuonna opettajien tueksi on kehitetty Kielilähettiläät (Språkambassadörerna) -toimintaa. Ruotsin kieltä osaava kielilähettiläs vierailee ruotsin tunneilla, ja toiminnan tavoitteena on herättää oppilaiden sisäinen motivaatio kielenoppimiseen. Syyskuun 2019 alkuun mennessä kouluvierailuja on toteutettu jo yli 100, ja vierailuja tullaan tekemään 300 ympäri Suomen vuosien 2019–2021 aikana.