Kieli, koulutus ja yhteiskunta – syyskuu 2024

Kuva: Linda Saukko-Rauta, Redanredan Oy

 

Kieli, koulutus ja yhteiskunta 15(4)

Julkaistu 4. syyskuuta 2024

 

Pääkirjoitus: Kieli ja kielipolitiikka ovat mahdollisuuksia luoda yhdenvertaisuutta ja osallisuutta

Emilia Rajala ja Erja Kilpeläinen

 

Pienten lasten suomen kielen äänteiden oppimista voidaan tukea uuden innovatiivisen lastenkirjan ja sen lisämateriaalin avulla

Katja Haapanen, Maria Tyrer ja Juli-Anna Aerila

Turun yliopiston monikielisen pedagogiikan ja fonetiikan tutkijat loivat yhteistyössä kirjailija ja -kuvittaja Christel Rönnsin kanssa lastenkirjan, joka tukee monikielisten lasten suomen kielen oppimista. Iso ja Pieni – Talven arvoitus -kuvakirjassa keskitytään harjoittelemaan suomen kielen äänteitä ja äänteellisiä piirteitä mukaansatempaavan tarinan, yksityiskohtaisen kuvituksen, kielellisen leikittelyn ja minimiparien keinoin. Kirjan lisämateriaali koostuu tarinaa tukevista kuvakorteista, näyttelijöiden lukemasta äänikirjasta, laulusta sekä laulun nuotinnoksista. Kokonaisuus tukee äänteiden oppimista lapsilähtöisellä tavalla. Artikkelissa esitellään Turun yliopiston KiVe – Kielten vertailu kielitietoisen pedagogiikan tukena varhaiskasvatuksessa -hankkeessa moniammatillisena ja -taiteisena yhteistyönä kehitetyn lastenkirjan käyttömahdollisuuksia varhaiskasvatuksen arjessa. Materiaali sopii myös kotona käytettäväksi. Lastenkirjan ja siihen liittyvät lisämateriaalit voi ladata käyttöön maksutta hankkeen verkkosivuilta. Kokonaisuus on jatkoa hankkeessa aiemmin julkaistulle KieliVertailu-työvälineelle.

 

Kohti kielellisen moninaisuuden huomioimista vieraiden kielten opetuksessa

Raisa Harju-Autti, Laura Lahti, Milla Luodonpää-Manni ja Anssi Roiha

AFinLAn syyssymposiumissa 2023 järjestimme kieltenopetuksen kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden kysymyksiin keskittyvän temaattisen työpajan. Työpajan tavoitteena oli tarkastella, miten kieltenopetuksessa pystyttäisiin kattavammin huomioimaan yhteiskunnassamme alati lisääntyvä kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus niin opetustilanteissa, oppimateriaalin kehittämisessä kuin opettajankoulutuksessa tuoreeseen tutkimustietoon tukeutuen. Tässä artikkelissa keskitymme pohtimaan kielellisen moninaisuuden huomioimisen näkökulmia kieliaineiden, erityisesti vieraiden kielten, opetuksessa työpajan esitysten ja työpajassa käytyjen keskustelujen pohjalta.

 

Kohti monikielistä kielipolitiikkaa

Pirkko Nuolijärvi

Kielitieteen päivillä Jyväskylän yliopistossa järjestettiin toukokuussa 2024 paneelikeskustelu aiheesta ”Kuinka pelata samalla kentällä? Kohti monikielisen Suomen kielipolitiikkaa”. Teema on aina ajankohtainen, mutta 2020-luvun monikielisessä Suomessa se on tärkeämpi kuin koskaan. Yhteiskunnan kaikilla alueilla tarvitaan toimenpiteitä, jotta jokaisella Suomessa asuvalla ihmisellä olisi mahdollisuus käyttää ja opiskella monia kieliä. Artikkelissa käsitellään keskustelussa esille tulleita teemoja. Ydinsanomana on se, että kielten ja kieliryhmien vastakkainasettelu ei ole hyväksi yksilöille eikä yhteiskunnalle.

 

Pisa-tulokset Suomessa ja Virossa –  yhtäläisyyksiä ja eroja

Leena Nissilä ja Birute Klaas-Lang

Artikkelissa luodaan katsaus Suomen ja Viron PISA-tulosten kehitykseen. Vaikka molempien maiden tulokset ovat edelleen hyviä, on niissä tapahtunut laskua. Artikkelissa valotetaan, millaisena tulosten lasku näyttäytyy ja millaisia syitä ja seurauksia tulosten laskulla on ollut. Lisäksi kerrotaan toimista, joihin tuloksissa tapahtuneen laskun vuoksi on ryhdytty.

 

Pintaa syvemmälle – Ääneenajattelututkimus suomea toisena kielenään opiskelevien lukiolaisten luetunymmärtämisestä

Essi Viertola ja Carita Kiili

Tässä artikkelissa tarkastelemme suomea toisena kielenään opiskelevien lukiolaisten luetunymmärtämistä. Tutkimuksessa kymmenen opiskelijaa luki lyhyitä narratiivisia tekstejä, jotka otimme tanskalaisten tutkijoiden kehittämästä luetunymmärtämisen testistä. Tekstit on laadittu siten, että opiskelijoiden piti päätellä tilanne, josta teksti kertoo. Kun opiskelijat lukivat tekstejä, he ajattelivat ääneen. Tällä tavoin pääsimme kurkistamaan heidän luetunymmärtämisen prosesseihinsa pintaa syvemmältä. Artikkelissa kuvaamme, miten luetunymmärtämiselle olennainen tilannemalli tekstistä muodostuu ja millaisissa tilanteissa se voi jäädä muodostumatta. Lopuksi annamme vinkkejä, miten tutkimuksessa käytettyjä tekstejä voi hyödyntää luetunymmärtämisen opetuksessa. Artikkeli perustuu Viertolan (2024) graduun.

 

Kielitiedon käsitteet kielenhuollon opetuksen pohjana – käsitteellisen muutoksen tarve

Kaisu Rättyä, Ida Sadeaho ja Tuuli Hakala

Hyviin kirjoitustaitoihin kuuluvat oikeakielisyyden ymmärtäminen ja kielenhuollon taidot, joita äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa opiskellaan perusopetuksen alaluokilta lukioon. Lähestymme artikkelissa kielenopetusta kielenhuoltoa käsittelevien opintojaksojen avulla. Avaamme kielenhuollon opetuksessa käytettävien käsitteiden opetusta lukio-opiskelijan kielitiedollisen oppimisen jatkumon näkökulmasta. Tarkastelemme kielenhuoltoon liittyvän opetuskokeilun herättämiä kysymyksiä apunamme käsitteellisen muutoksen teoria.

 

Kohti laajaa ammatillista kielitaitoa - Turun yliopiston ruotsinkielipainotteinen lääkäri- ja hammaslääkärikoulutus

Eveliina Tolvanen, Annmari Sahlstein, Hanna Saloranta, Anne-Maria Kuosa ja Janek Frantzén

Turun yliopistossa alkoi syksyllä 2023 uusi, ruotsinkielipainotteinen lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen linja. Linjan opiskelijat seuraavat Turun yliopiston suomenkielistä koulutusohjelmaa, mutta he osallistuvat myös ruotsinkielisille luennoille ja ruotsinkielisiin toimintoihin Åbo Akademissa ja suorittavat harjoittelujaksoja kaksi- tai ruotsinkielisessä sairaalaympäristössä. Koulutusta rahoittaa säätiö Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet ja sen vastuuhenkilöinä toimivat apulaisprofessori Janek Frantzén (Turun yliopisto) ja yliopistonlehtori Malin Åkerfelt (Åbo Akademi).

 

Kielikahvila työajalla, perehdytysyksikön kautta osaksi työyhteisöä vai talon oma kielenopettaja? Kolme ratkaisua kielenoppimisen tukemiseen työssä

Johanna Komppa, Annika Backlund, Katri Lätti, Helena Raappana ja Eija Rannikko

Artikkelimme esittelee kolme erilaista ratkaisua, joilla ammatillisen kielen oppimista tuetaan työyhteisössä. Ratkaisut vaativat erilaisen määrän resursseja – aikaa tai rahaa – mutta ne kaikki pyrkivät pysyvään kielenoppimista tukevaan toimintaan, joka ei jää yksittäisen kieliasioista kiinnostuneen kollegan harteille. Kirjoituksemme esimerkit tulevat hoitoalalta, jossa työskentelykieli on suomi tai ruotsi ja jossa työtehtäviin on myös kielitaitovaatimuksia (Valvira 2024). Kuvaamamme toimintamallit eivät kuitenkaan rajoitu hoitoalaan vaan vastaavaa toimintaa voi järjestää alasta riippumatta. Esimerkeistä ensimmäinen, kielikahvila, on verraten kevyt tukirakenne, kun taas ammatillista kielitaitoa tukeva perehdytys erillisessä perehdytysyksikössä tai organisaation oman kielenopettajan palkkaaminen vaativat enemmän resursseja.