Kieli, koulutus ja yhteiskunta – toukokuu 2011
Pääkirjoitus: Vieraskielisen opetuksen monet tahot ja toimijat
Vieraskielinen opetus yleissivistävässä opetuksessa
Kirjoituksessa tarkastellaan vieraskielisen opetuksen käynnistämisen syitä ja säädösperustaa ja vertaillaan vieraskielisen opetuksen toteutuksessa tapahtuneita muutoksia vuosina 1996 ja 2009 tehtyjen kartoitusten pohjalta. Lisäksi artikkelissa käsitellään kielen roolia eri oppiaineiden opetuksessa toisaalta vieraskielisessä opetuksessa ja toisaalta maahanmuuttajille tarkoitetussa opetuksessa ja pohditaan näistä tilanteista löytyviä yhtäläisyyksiä ja eroja. Huomiota kiinnitetään myös siihen, missä määrin vieraskielistä opetusta voitaisiin tukea nykyistä paremmin valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa.
Vieraskielisen opetuksen opettajankoulutuksen koulutuspoliittiset haasteet
Artikkeli käsittelee vieraskielisen opetuksen opettajankoulutusta ja sen haasteita. Vieraskielinen opetus on opetusmuoto, jossa oppilaalla on mahdollisuus oppia vierasta opetuskieltä, oppiaineen, esimerkiksi historian tai biologian, opiskelun ”oheistuotteena”. Artikkelin kantavana ajatuksena on, että aineen opetuksessa tapahtuvaa kielen oppimista on mahdollista edistää, jos vieraskielisen aineenopetuksen opettajankoulutusta kehitetään niin, että siinä otetaan huomioon sekä sisältöaineen kielen piirteet että kielipedagogiset tiedot ja taidot. Artikkelissa esitetään joitakin ajatuksia vieraskielisen aineenopetuksen opettajan valmiuksien kehittämiseksi. Käytän tässä esityksessä vaihdellen synonyymeinä termejä vieraskielinen opetus ja vieraalla kielellä opettaminen.
CLIL tuli taloon. Koulunäytelmä kuudessa näytöksessä: kehittämishankkeesta koulun toimintakulttuuriksi
Artikkelin kirjoittaja Tuija Rasinen työskentelee tällä hetkellä palvelukehityspäällikkönä Jyväskylän kaupungin innovaatiopalveluissa. Rasinen työskenteli aiemmin luokanopettajana CLIL-opetusta toteuttavassa perusopetuksen koulussa Jyväskylässä ja on tehnyt kasvatustieteenalan väitöskirjan vieraskielisestä perusopetuksesta. Tämä artikkeli käsittelee kyseisen koulun CLIL-opetuksen 20-vuotista kehityskaarta pienimuotoisesta opetuskokeilusta koko koulun toimintakulttuuriksi. Artikkeli on kirjoitettu näytelmän muotoon.
Amurin koulun vieraskielisen opetuksen eri vaiheet
Artikkeli käsittelee Amurin koulun vieraskielistä opetusta ja sen kehityskaarta kirjoittajan kokemusten valossa. Sinikka Lampinen on työskennellyt Amurin koulussa 20 vuotta, joista 7 vararehtorina. Kirjoituksessa on käytetty lähteinä Tampereen kaupungissa julkaistuja artikkeleita ja Amurin koulun 50 v. juhlakirjaa.
Näkyvä ja näkymätön korkeakoulutuksen kielikoulutuspolitiikka
Korkeakoulutuksen yhteydessä ei tavata puhua CLIL-opetuksesta, vaikka suomalaiset korkeakoulut ovat Euroopan kärkeä vieraskielisen (käytännössä englanninkielisen) opetuksen tarjoamisessa. Käsittelen tässä artikkelissa korkeakoulutuksen kansainvälistymistä kielen näkökulmasta lyhyesti historian, nykypolitiikan ja tulevaisuuden ennakointien kautta.
Kuulumisia kentältä: Näkökulmia luokkahuoneen ulkopuoliseen kielenoppimiseen
Helsingin yliopiston kielikeskus järjesti 11.3.2011 seminaarin Näkökulmia luokkahuoneen ulkopuoliseen kielenoppimiseen. Seminaarissa kuultiin teemaan liittyviä alustuksia ja opiskelijoiden puheenvuoroja. Keskustelu oli vilkasta ja moniäänistä, sillä siihen saatiin näkökulmia monien eri koulutuslaitosten edustajilta. Teema houkutti paikalle ison luokkahuoneellisen väkeä eri puolilta Suomea.