Kieli, koulutus ja yhteiskunta – toukokuu 2013
Pääkirjoitus: Enemmistöt, vähemmistöt, monikielisyys ja koulutus
Miten suomea puhutaan Inkerinmaalla? – Kielenkäytön muutoksia jäljittämässä
Keväällä 2013 valmistuneessa väitöskirjassani tarkastelin Pietarin alueen inkerinsuomalaisten nykypäivän suomen kielen käyttöä. Keräsin aineiston etnografista menetelmää hyödyntäen. Aineistoon sisältyy haastatteluja sekä tilannetallenteita vanhainkodista. Mukana on eri-ikäisiä inkerinsuomalaisia, mutta pääosa aineistosta on vanhimmalta ikäpolvelta. Kirjoituksessani esittelen lyhyesti tutkimusta muutamien esimerkkien kautta.
Pojat pelaa ja nauraa, tytöt lukee ja vaikenee? – Oppilaiden sukupuoleen liittyviä stereotypioita peruskoulun englannin opetuksessa
Kielten opiskelua on pidetty tyttöjen juttuna kun taas poikien kielitaidosta on kannettu huolta. Englannin kielen osaamisessa lukiolaispojat kuitenkin päihittävät tytöt: Olli Uuskosken (2011) pro gradu -tutkimuksessa suomalaisten poikien hyvää englannin kielen taitoa on selitetty jo varhain aloitetulla tietokonepelien pelaamisella. Sekä alakoululaiset tytöt että pojat oppivat englantia vapaa-ajan kielenkäyttötilanteissa. Miten oppilaiden sukupuoliroolit näkyvät alakoulun englannin tunneilla? Onko tyttöjen ja poikien kielenoppimiskokemuksissa eroa? Tässä artikkelissa tarkastelen sukupuoliroolien esiintymistä peruskoulun viides- ja kuudesluokkalaisten englannin opetuksessa kielenoppijaidentiteettejä käsittelevän etnografisen väitöstutkimukseni pohjalta (Skinnari 2012). Tutkimustani varten olen kerännyt aineistoa havainnoimalla luokkahuonevuorovaikutusta, haastattelemalla oppilaita, nauhoittamalla oppilaiden ryhmäkeskusteluja sekä kyselyjen ja oppilaiden piirrosten avulla.
Klasstandem i en tvåspråkig skolkontext
I denna artikel diskuterar vi erfarenheter av ett pågående forsknings- och utvecklingsprojekt, kallat Klasstandem. Syftet med projektet är att på empirisk grund utveckla språkpedagogiska modeller för språkligt blandade elevgrupper inom undervisningen i det andra inhemska språket.
Yliopiston kielikeskuksen ruotsin opetusta kehittämässä: tavoitteet, käytänteet ja oppimisympäristöt
Käsittelemme tässä artikkelissa yliopiston kielikeskuksen opetuksen kehittämistä ja keskitymme erityisesti ruotsin kielen opetukseen. Valotamme kokemuksiamme, joita olemme kartuttaneet yliopiston tukemassa Interaktiivinen opetus ja oppiminen -hankkeessa sekä muissa opetuksen kehittämiseen tähtäävissä projekteissamme. Kuvaamme, miten olemme lähteneet operationaalistamaan pedagogisia avainkäsitteitämme vuorovaikutusosaamista, asiantuntijuutta ja toimijuutta. Pohdimme myös, mitä lisäarvoa monikerroksinen ja monimediainen kurssirakenne tuo opettamiseen ja oppimiseen.
Oppiiko ulkomaalainen harjoittelija työyhteisössä suomen kieltä?
Artikkeli käsittelee vuonna 2012 toteutettua laadullista tapaustutkimusta ulkomaalaisen opiskelijan harjoittelusta työyhteisössä. Tutkimuksen kohteena oli satakuntalainen keskisuuri yritys ja tapauksena tarkasteltiin aasialaistaustaisen liiketalouden opiskelijan kolmen kuukauden harjoittelujaksoa yrityksessä. Tässä artikkelissa tarkastelun kohteena ovat erityisesti kielenvalinta eri tilanteissa, suomen kielen merkitys työyhteisöön sosiaalistumisessa ja harjoittelijan suomen kielen oppiminen.
Yliopistojen kielipolitiikka puhuttaa pitkästä aikaa
Yliopistojen kielipolitiikka puhuttaa taas useamman kymmenen vuoden tauon jälkeen. Kun Helsingin yliopiston kielikiistoissa 1920- ja 1930-luvulla keskityttiin suomen ja ruotsin suhteisiin, niin nyt englannin käyttö yliopisto-opetuksessa on noussut päivälehtien lisäksi eduskuntakysymysten sekä oikeusasiamiehelle ja oikeuskanslerille tehtyjen valitusten aiheeksi.