Kieli, koulutus ja yhteiskunta – toukokuu 2016
Pääkirjoitus: Kokonaisvaltaista kotoutumista vauvasta vaariin
Kasvatuskumppanuuden hengessä – Kansainväliset perheet ja varhaiskasvatus monikielisten lasten kehitystä tukemassa
Kansainvälinen liikkuvuus on lisääntynyt, ja ihmiset muuttavat maasta toiseen esimerkiksi työn, opintojen, perhesyiden tai vanhan kotimaansa muuttuneiden olosuhteiden takia. Kodin rakentaminen uuteen maahan vaatii muuttajilta paljon. Tämä haastaa myös varhaiskasvatuksen. Käsittelen tässä tekstissä kansainvälisten perheiden ja monikielisten lasten kielitilannetta muuttamisen, kotoutumisen ja varhaiskasvatuksen näkökulmasta. Kirjoitus pohjautuu tekeillä olevaan väitöskirjaani, joka käsittelee syntymästään asti kolmen kielen vaikutuspiirissä elävien lasten kielivalintoja ja kielikäsityksiä (Rakkolainen-Sossa, tekeillä). Lisäksi tarkastelen kirjoituksessani Suomi toisena kielenä -opettajat ry:n varhaiskasvatuksen työryhmän kannanottoa (Vaty 2016).
Oppilaan kotoutumisen tukeminen valmistavassa opetuksessa
Valmistava opetus on tärkeä askel oppilaan perusopetukseen integroitumisen, kotoutumisen ja kielitaidon kannalta. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen toteuttama Perusopetuksen päättövaiheen suomi toisena kielenä (S2) -oppimäärän oppimistulosten arviointi 2015 (Kuukka & Metsämuuronen 2016) osoitti, että valmistavalla opetuksella oli merkittävä positiivinen vaikutus perusopetuksen päättövaiheessa Suomeen tulleiden oppilaiden suomen kielen taitotasoon. Tässä artikkelissa käsittelemme valmistavaa opetusta käytännön toteuttamisen näkökulmista. Lisäksi pohdimme, miten oppilaan kotoutumista ja identiteetin kehittymistä voidaan tukea valmistavassa opetuksessa.
Luottamusta rakentamassa – Monikulttuurisen kodin ja koulun välisen yhteistyön merkitys lapsen kasvatuksessa ja identiteetin vahvistumisessa
Kirjoitelmani pohjautuu osittain kandidaatintutkielmana tehtyyn tutkimukseeni (Khezri 2012) kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä maahanmuuttajavanhempien näkökulmasta ja siinä esiin tulleisiin tuloksiin. Vastausten perusteella suurimmaksi huolenaiheeksi nousi esille vanhempien huoli lastensa kasvatuksesta ja heidän identiteettinsä rakentumisesta vieraassa kulttuurissa ja se, miten koulu voisi siinä toimia vanhempien tukena. Omakielisten opettajien merkitys kodin ja koulun välisessä yhteistyössä korostui luotettavina ja hyvinä tiedonlähteinä ja linkkeinä kodin ja koulun välillä.
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opiskelutoiveet opinto-ohjaajien silmin
Tarkastelen kirjoituksessani maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opiskelutoiveita ja niihin vaikuttavia tekijöitä opinto-ohjaajien silmin. Artikkeli perustuu pro gradu-tutkielmaani (Khoshnau 2013). Toimin kurdin ja arabian kielten omakielisenä opettajana turkulaisissa peruskouluissa, ja oma taustani on toiminut virikkeenä pro gradu -tutkielmani aiheen valintaan.
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kotoutumisen ja osallistumisen mahdollisuuksia perusopetuksessa
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden monikielisyyttä käsittelevän väitöskirja-aineistoni parissa olen törmännyt siihen, miten vähän tutkimukseeni osallistuneiden oppilaiden luokanvalvojat tiesivät oppilaiden käyttämistä kielistä (ks. myös Voipio-Huovinen ja Martin 2012). Ihmettelin tätä samaa jo nuorena opettajana toimiessani, koska mielestäni oppilaiden jututtaminen heidän kieltenkäytöstään, kielellisistä resursseistaan ja kielikäsityksistään oli yksi mukavimpia puolia S2-opettajan työssä. Kun opettajat tuntevat ja arvostavat maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kielellisiä resursseja, kaikkien kouluyhteisön jäsenten kielitietoisuus kasvaa ja kouluyhteisön uusien jäsenten kotoutuminen edistyy aiempaa paremmin.
Ensiapua akuuttiin kielentarpeeseen: Toisto-metodi vastaanottokeskusten suomen opetuksessa
Tehokas ja hyvin järjestetty kielenopetus on keskeinen osa turvapaikanhakijoiden kotouttamista, mutta miten järjestää opetus tilanteessa, jossa tarvitaan nopeaa, vapaaehtoistyöhön perustuvaa kielellistä ensiapua? Helsingin yliopiston opettajaopiskelijoiden kurssityöstä syntynyt Toisto-menetelmä on vastaus tähän haasteeseen.
Maahanmuuttajatyössä kerättyjä havaintoja iän vaikutuksesta kotoutumiseen
Vuolle Setlementti ry:ssä on tehty pitkäjänteistä työtä maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi jo lähes kahden vuosikymmenen ajan. Pitkään Suomessa asuneille maahanmuuttajille kehitetyt Naisten koulu ja Miesten koulu -valmennusmallit sekä Monikulttuurisen Ystävyystalon 15-vuotinen asiakastyö ovat osoittaneet ihmisen iän olevan vahvasti sekä kulttuuriin että sukupuoleen liittyvä käsite.
Suomen kielen taito tukee ikääntyvien maahan muuttaneiden osallisuutta
Hyvinvointi- ja asumispalveluja tuottavan Käpyrinne ry:n Jade II -projekti tukee ikääntyvien maahanmuuttajien osallisuutta ja hyvinvointia matalan kynnyksen ryhmätoiminnan kautta. Projektin ryhmätoimintoihin kuuluvat liikunta- ja keskusteluryhmien lisäksi suomen kielen tunnit, joiden keskiössä on arkipäivän suomen oppiminen ja keskustelutaitojen vahvistaminen.