Kieli, koulutus ja yhteiskunta – toukokuu 2018
Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 9(3)
Julkaistu 9. toukokuuta 2018
Pääkirjoitus: Kielet, kielikasvatus ja kielitietoisuus – politiikkaa, käytänteitä ja kehittämistarpeita
Raisa Harju-Autti ja Sirkku Latomaa
Kielitietoisuus uudessa varhaiskasvatussuunnitelmassa
Pauliina Sopanen
Kielitietoisuus on yksi uusista käsitteistä uudessa varhaiskasvatusta ohjaavassa asiakirjassa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016, johon pohjautuvat paikalliset opetussuunnitelmat otettiin käyttöön elokuussa 2017. Artikkelissani kuvailen, miten kielitietoisuuden käsite tuodaan esille varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kielitietoisuutta käsitellään asiakirjassa laajana käsitteenä ja siihen viitataan asiakirjan niissä osissa, jotka koskevat varhaiskasvatuksen pedagogista toimintaa ja toimintakulttuuria. Näin ollen kielitietoisuuden voidaan katsoa olevan osa koko varhaiskasvatustoimintaa.
Suspending judgement – ethical English dialogue skills for working life
Mirja Hämäläinen
It is a well-known fact that burnout at work is often the result of poor interaction in the work community. As workplaces become more multicultural with English as the most common lingua franca (ELF), workplace communication and interaction might get even more complicated. This article proposes that students in higher education be offered a chance to start preparing themselves for interaction in global work life communities already during their degree studies. Workplace communication needs to be ethical and ethical dialogue skills can be practiced in the English classroom.
Mapping a language aware educational landscape
Josephine Moate ja Tamás Péter Szabó
This article is based on a poster presented at the 2017 FERA conference at the University of Lapland, Rovaniemi (Figure 1). The poster aims to provide a visual aid to enhance discussions with in- and pre-service teachers as well as educational researchers around the role of language in education. The perspectives presented here are intended to provide different ‘entry points’ into language awareness and highlight different considerations. This contribution begins by outlining why language awareness is needed before introducing the six entry points we use to map a language aware educational landscape. Hopefully the discussion will continue in different forums and the model will also be developed further.
Kielitietoisuutta koulutilassa: kielipolitiikka osana koulun käytänteitä Suomessa ja Ruotsissa
Tuuli From
Tässä artikkelissa esittelen havaintoja etnografisesta väitöskirjatutkimuksestani, jonka aiheena on kielipolitiikka koulutuksen tiloissa Suomessa ja Ruotsissa. Tutkimuksen kenttätyö on tehty kieliparikoulussa Suomessa ja ruotsinsuomalaisessa koulussa Ruotsissa. Kielipolitiikka on erityisessä suhteessa koulutilaan sekä vertauskuvallisesti että konkreettisesti: lainsäädäntö ja kielipolitiikka luovat reunaehdot koulutuksessa käytössä oleville kielille, mutta kielipoliittista tilaa rakennetaan ja myös kyseenalaistetaan koulun kielellisissä käytännöissä.
Kielitietoisia käytänteitä monikielisessä koulussa: kokemuksia toimintatutkimuksesta
Heini Lehtonen ja Reetta Räty
Suomalainen koulu on pitkään toiminut yksikielisyyden normin ohjaamana. Moninaisuuden ottaminen lähtökohdaksi vaatii asennonvaihdosta kohti kielitietoista koulua. Askeleet sitä kohti ovat sekä ideologisia että käytännöllisiä. Itä-Helsingin uudet Suomen kielet -hankkeessa oppilaat itse tuovat kielensä näkyväksi osaksi koulun arkea.
Jälkiä häivytetystä kieliopista – opettajien näkemyksiä kieliopin opettamisesta
Irja Alho ja Riitta Korhonen
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) äidinkielen ja vieraiden kielten opetukseen tarjoillaan kielitietoa ja kielitietoisuutta ja niiden varjossa rakenteita ja käsitteitä, mutta kieliopista vaietaan. Silti kielioppi elää omaa elämäänsä paitsi arjessa myös kouluopetuksessa – eri merkityksissään, kuten ilmeni ala- ja yläkoulun opettajille tekemässämme kyselyssä. Esitämme tässä muutamia kyselyjemme tuloksia ja niiden herättämiä ajatuksia sekä ehdotamme kieliopille arvon palauttamista.
Kohti kriittistä lukutaitoa Tatun ja Patun kanssa
Jaana Pesonen
Tässä artikkelissa tarkastellaan lastenkirjoja, jotka eivät myötäile valtakulttuurin normeja, vaan haastavat lukijansa pohtimaan yleisinä pidettyjä ajattelumalleja ja toimintatapoja. Tarkastelussa ovat niin jouluströsseli, siis joulustressi, suomalainen arki kuin myös sateenkaarilippua heiluttava Suomen leijona. Vastadiskurssien kautta esitellään ajatus lastenkirjan mahdollistamasta välitilasta, jossa vallitsevat normit ja uudenlaiset näkökulmat ja arvot kohtaavat ja usein myös törmäävät.
Saako monikielisessä koulussa puhua ruotsia? Får man prata finska i den flerspråkiga skolan?
Maria Ahlholm
Suomen ja ruotsin sekoittumisen välttämiseksi on nähty vaivaa suomalaisessa koulujärjestelmässä. Nyt monikielisyys myllertää koulujen kielikäytänteet uudenlaisiksi. Artikkelissa kysytään, purkaako koulun monikielistyminen raja-aidan myös kahden virallisen kielen väliltä. Toinen vaihtoehto on ajautua kaksinaisjärjestelmään, jossa viralliset enemmistökielet suomi ja ruotsi pidetään erillään toisistaan, samalla kun uudet vähemmistökielet asettuvat koulun käytänteisiin limittäin kulloisenkin opetuskielen kanssa.