Kieli, koulutus ja yhteiskunta – toukokuu 2019
Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 10(4)
Julkaistu 16. toukokuuta 2019
Pääkirjoitus: Kielitietoisella otteella kiinni perustaitoihin ja ammatillisuuteen
Erja Kyckling
Selkokieli ja kielellinen saavutettavuus – kohti yhdenvertaisempaa yhteiskuntaa
Seija Mikkonen
”Kun käytetään selkokieltä, voin ymmärtää, mitä maailmalla tapahtuu, mitä minulle tapahtuu ja pystyn vaikuttamaan omiin asioihini.” Näin eräs kehitysvammainen mies eritteli selkokielen merkitystä elämässään. Selkokielen merkitystä käsittelee myös tänä keväänä julkaistu Selkokieli – Saavutettavan kielen opas. Kirja valottaa selkokielen asemaa Suomessa ja kuvaa tarkasti, millaista hyvä selkokieli on. Se tarkastelee kieltä saavutettavuuden näkökulmasta ja pohtii selkokielen roolia yhteiskunnassa, jossa kaikki olisivat yhdenvertaisia.
Tietoa kulttuureista ja kulttuuritietoisuutta – opettajalle ja opiskelijalle
Johanna Heimonen
Suomeen muualta muuttaneiden opiskelijoiden kulttuuritaustan tunteminen edes jollain tasolla antaa opettajalle lisäosaamista opetuksen kohdentamiseen, pedagogisiin ratkaisuihin ja konfliktitilanteiden käsittelyyn. Yhtä tärkeää on pystyä välittämään suomalaista toimintakulttuuria opiskelijoille, joista iso osa luultavasti viettää loppuelämänsä Suomessa. Jos opiskelijoiden suomen kielen taito tai myös lukutaito omalla kielellä on alkava, ei tekstien lukeminen yhdessä onnistu, vaan opetukseen tarvitaan muita keinoja. Tässä artikkelissa esitellään kulttuuritieto-tehtävää, johon sisältyy opettajan lukemaa kaunokirjallisuutta ja opiskelijoiden haastattelemista. Tehtävä on ollut käytössä vuodesta 2016 alkaen muutamissa Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksen järjestämissä S2-opettajien täydennyskoulutuksissa sekä Helsingin aikuisopiston ja Osuuskunta Opetus ja ohjauksen järjestämissä aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon opettajaksi valmentavissa koulutuksissa. Tehtävän tavoitteena on sekä opettajien (joista osa on itsekin maahanmuuttajataustaisia) että tänne muuttaneiden opiskelijoiden kulttuurisen pääoman kasvattaminen kaksisuuntaisen kotoutumisen hengessä.
Ensiapua ruotsin kielellä – Svenska nu ja SPR kouluttavat hoitoalan opiskelijoita
Liisa Suomela
Hoitoalan ammattilaiset voivat työssään kohdata potilaita, jotka haluavat palvelua ruotsin kielellä. Tutkimusten mukaan hätätilanteissa ja vakavien sairauksien hoidossa kielen tunnevaikutus on erityisen tärkeä. Svenska nu -verkosto on kehittänyt ohjelman, jossa sekä ammatillisen toisen asteen että ammattikorkeakoulujen hoitoalan opiskelijat saavat harjoitella toimimista onnettomuustilanteissa ruotsin kielellä. Suomen Punaisen Ristin ensiapukouluttajien toteuttamat oppitunnit ovat saaneet kiitosta käytännönläheisyydestään ja viestinnällisten taitojen painottamisesta.
Are you ready to encounter foreign patients with infectious diseases? – Developing nursing students’ language skills through educational co-creation
Sari Myréen
An educational co-creation project can provide valuable information about the current needs in working life and engage students in a meaningful way thus promoting their learning outcomes significantly. The nursing students at Laurea University of Applied Sciences were involved in an educational co-creation project whose aim was to increase their knowledge of infectious diseases and to develop the contents of their language course “English for Health Care”. The project was carried out through innovative methods: a learning café and online educational material for professionals in the field. This collaboration involved the infectious diseases ward of Aurora Hospital, nursing students and lecturers at Coventry University as well as an infection prevention and control practitioner at University Hospitals Coventry and Warwickshire.
Blended learning på kurser i nybörjarsvenska
Isabella Fröjdman ja Katja Peltola
I dag är det nästan omöjligt att prata om språkundervisning utan att nämna digitalisering. Nätet är fullt av olika språkkurser och det finns massor av applikationer som man kan använda som hjälp när man vill lära sig ett nytt språk. Under läsåren 2016–2018 deltog vi i ett nordiskt projekt där vi testade hur en nätkurs fungerar som undervisningsmaterial på en klassrumskurs i nybörjarsvenska på universitetsnivån.
Kohti fraseologista kielenopetusta: esimerkkejä opetuskokeilusta
Jenny Tarvainen
Fraseologialla tarkoitetaan kielen piileviä, mutta vakiintuneita rakenteita. Kielenopetuksen kannalta olisi oleellista, että natiivipuhujille tyypilliset tavat käyttää kieltä ja oppijankielen epätyypilliset ilmaukset tunnistettaisiin paremmin. Olin syksyn 2018 Opetushallituksen tukemassa ulkomaan opetusharjoittelussa Ludwig-Maximilians-yliopistossa Saksassa, ja siellä opetin suomea vieraana kielenä. Olen maisterintutkielmassani perehtynyt fraseologiaan erityisesti oppijankielen kontekstissa. Harjoittelussa kokeilin kielenopetuksessa fraseologista näkökulmaa. Tämä artikkeli perustuu harjoittelun aikana tekemiini kokeiluihin ja saamiini kokemuksiin.
Opettajaverkostot ja hankkeet ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opetuksen pedagogisen kehittämisen moottoreina
Tarmo Ahvenainen
Ammattikorkeakoulujen kieltenopetusmaisemaa muokkaavat työelämän muuttuvat vaatimukset, nopeasti hiipivä digitalisaatio, korkeakoulujen pedagoginen autonomia, oppilaitosten monenkirjavat organisaatiomallit sekä kielten ja viestinnän opetuksen alttius säästöjen maalitauluksi. Tässä mäkisessä maisemassa ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opettajien oma aktiivisuus työnsä kehittäjänä on ollut merkittävässä roolissa koko ammattikorkeakoulujen parikymmenvuotisen olemassaolon ajan. Kielten ja viestinnän opetusta kehitetään toisaalta pysyvissä kollegiaalisissa yhteistyöelimissä ja verkostoissa, toisaalta pedagogisissa kiihdytyshankkeissa, joilla molemmilla on oma tärkeä roolinsa.