Kieli, koulutus ja yhteiskunta – toukokuu 2021
Kuva: Linda Saukko-Rauta, Redanredan Oy
Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 12(3)
Julkaistu 12. toukokuuta 2021
Pääkirjoitus: Oppimista, osaamista ja opetusta arvioimassa – mikä meitä puhuttaa juuri nyt?
Marita Härmälä ja Merja Kauppinen
Muutosvalmius ja toimivat yhteistyökäytänteet avaimina onnistuneeseen opetussuunnitelmaprosessiin
Merja Kauppinen, Marita Härmälä, Jaana Saarinen, Salla Venäläinen ja Mikko Viitala
Opetussuunnitelmien toimeenpano on yksi pedagogiikan kehittymisen kriittisistä pisteistä. Vaikka kirjoitettu opetussuunnitelma olisi kuinka ajantasainen ja jäsentynyt, se jää vain juhlapuheisiin ja pöytäkirjoihin, elleivät opetussuunnitelman tavoitteet, arvopohja ja toimintakulttuurin kuvaukset jalostu koulujen käytänteisiin. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 on useita sellaisia kohtia, joiden jalkautumista opetukseen ja oppimiseen on kiinnostavaa katsoa opetuksen ja oppimisen kehittämisen näkökulmasta. Valitsimme tähän artikkeliin tarkasteltavaksi laaja-alaisen osaamisen ja valtakunnallisten vs. paikallisten opetussuunnitelmien laadinnan. Näitä teemoja on selvitetty Karvin (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus) tekemässä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien arviointia koskevassa hankkeessa (Saarinen ym. 2019; Venäläinen ym. 2020; Saarinen ym. 2021). Tarkastelemme teemoihin keskittyviä arvioinnin tuloksia opetuksen kehittämistä silmällä pitäen.
Monilukutaito ja pedagogisen toiminnan arviointi varhaiskasvatuksessa
Pekka Mertala
Käsittelen artikkelissa varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan arviointia. Keskitän tarkastelun erityisesti monilukutaitoon, sillä se on kansallisen varhaiskasvatussuunnitelmien arvioinnin mukaan (Repo ym. 2019) heikoimmin toteutuneita osa-alueita. Käyn artikkelissani ensin läpi varhaiskasvatuksen, laadun arvioinnin ja monilukutaidon yhdistämiseen liittyviä, osin kumuloituvia haasteita. Sitten esitän kolme reflektiivistä kysymystä, joiden kautta varhaiskasvatuksen työntekijöiden on mahdollista arvioida kriittisesti toimintaansa monilukutaidon alueella.
Kehittyvät taidot, kehittyvä opetussuunnitelma
Annette Ukkola ja Jari Metsämuuronen
Karvi käynnisti syksyllä 2018 perusopetuksen oppimistulosten pitkittäisarvioinnin. Arvioinnissa seurataan matematiikan ja äidinkielen taitojen kehittymistä perusopetuksen ajan. Artikkeli käsittelee pitkittäisarvioinnin suunnittelua ja toteutusta niin oppilaan kuin opetussuunnitelmankin kannalta.
Suomen kielen ja kirjallisuuden osaamista arvioimassa – tasapainoilua oppimisen tavoitteiden ja osaamisen kriteereiden välillä
Merja Kauppinen ja Jan Hellgren
Artikkelissa tarkastellaan suomen kielen ja kirjallisuuden oppimäärän tavoitteiden (Opetushallitus 2014) tulkintaa ja arviointikriteerien soveltamista kansallisessa oppimistulosarvioinnissa. Päättöarvioinnin hyvän osaamisen (arvosana 8) kriteereitä sovellettiin oppimistulosarvioinnissa tehtävien laadintaan ja oppilaan taitotason määrittelyyn. Arviointiprosessin kuluessa havaittiin, että eri sisältöalueiden hyvän osaamisen kriteerit ovat vahvasti tulkinnanvaraisia. Kriteerit limittyvät sekä sisältöalueiden, esimerkiksi tekstien tuottamisen, sisällä että niiden välillä, esimerkiksi vuorovaikutustilanteissa toimimisen ja tekstien tulkitsemisen välillä. Näin ollen neuvottelut kriteerien ilmauksista ja niiden merkityksistä ovat arvioinnissa tarpeen tulkinnanvaraisuuden vähentämiseksi ja ymmärryksen lisäämiseksi.
Miten korkeakouluopiskelijoiden kirjallista kielitaitoa voi testata verkossa?
Anna-Maria Peltomäki ja Hanna Vänskä
Verkossa ilman valvontaa tapahtuva kirjallisen kielitaidon testaus on korkeakouluopinnoissa vielä melko uutta. Se herättää paljon kiinnostusta ja ihmetystäkin: Miten opettaja voi varmistua opiskelijan osaamisesta ja opiskelijan tuottamien tekstien aitoudesta? Saako arvioija kielitaidosta riittävän luotettavan kuvan, jos opiskelijalla on lupa käyttää sanakirjaa tai muita apuvälineitä? Mitä asioita täytyy huomioida, kun kirjallista kielitaitoa testataan ilman valvontaa? Tässä artikkelissa kerromme siitä, miten testaamme koulukieleltään ruotsinkielisten opiskelijoiden suomen kielen eli finskan taitoa Helsingin yliopistossa. Tarkastelemme myös sitä, miten ja miksi olemme kehittäneet kirjallisen taidon testaamista perinteisestä kokeesta verkossa tehtäväksi.
Kohti kielitaitoista ja kielitietoista maailmankansalaisuutta – A-englannin päättöarvioinnin kriteerit käyttöön
Hanna Kökkö
Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit ovat tarkentuneet, mutta kuinka selkeitä ne ovat kieltenopettajille? Hämmennystä ovat herättäneet varsinkin A-englannin tavoitteiden T1−T5 kriteerit. Vaikka nämä ei-kielelliset tavoitteet ovat arvokkaita opetuksen sisältöjä, on vaikeaa hahmottaa, miten asettaa arvosana-asteikolle esimerkiksi englannin kielen aseman ymmärtäminen tai englanninkielisten aineistojen käyttäminen. Yritän pohtia tavoitteiden 1−5 merkitystä ja niiden arviointia oman arkeni kautta, jossa tunnen yhä enemmän olevani kasvattaja kuin opettaja. Opetan englantia ja ruotsia Iittalan yhtenäiskoulussa Hämeenlinnassa. Koulumme on pienehkön kyläyhteisön keskus, jossa kaikki tuntevat toisensa ja jossa kulttuurien moninaisuus ei ole kovin näkyvä osa koulun arkea. Kansainvälisiä projekteja ja kontakteja on meillä ollut vain satunnaisesti, koska meitä kieltenopettajia on vain kaksi. Kieltämättä juuri meidän kaltaisemme kylän nuorille ikkunoiden avaaminen maailmaan on erityisen tärkeää.