Kaksi kielikylpyjulkaisua Vaasan yliopistosta
Kaksi kielikylpyjulkaisua Vaasan yliopistosta
Vaasan yliopistossa on julkaistu kaksi kielikylpyyn liittyvää selvitystä. Tutkijatohtori Mari Bergroth tarkastelee Kotimaisten kielten kielikylpy -julkaisussa 2000-luvun kotimaisten kielten kielikylpyä. Tutkimusamanuenssi Annika Peltoniemi tarkastelee ja vertailee Kansainvälinen näkökulma kielikylpyopettajakoulutukseen -raportissa kielikylpyopettajien koulutusta eri maissa.
Kielikylvyllä arvostettu asema suomalaisessa opetusjärjestelmässä
Mari Bergrothin Kotimaisten kielten kielikylpy –julkaisussa pohditaan kielikylpyopettajuutta, kielikylpykoulujen toimintakulttuuria ja niiden opetussuunnitelmia, kielikylpyoppilaan monikielistä kasvua ja kehitystä sekä kielikylvyssä saavutettuja oppimistuloksia. Julkaisussa nostetaan esiin myös opetusohjelman kehittämisen eri osa-alueita.
– Keskeinen huomio on, että kotimaisten kielten kielikylpy on saavuttanut vakaan ja arvostetun aseman suomalaisessa opetusjärjestelmässä. Tästä huolimatta kielikylpyopetusta tulee kehittää muuttuvan yhteiskunnan tarpeet huomioiden. Erityistä huomiota voitaisiin jatkossa kiinnittää mm. kielikylpyä tarjoavien koulujen toimintakulttuuriin ja kielikylpyopettajuuden käsitteen syvällisempään määrittelyyn. Lisäksi opetusmenetelmiä ja arviointiperiaatteita voisi kehittää, Bergroth kertoo.
Monissa maissa tarvetta kielikylpyopettajien koulutukselle
Annika Peltoniemen Kansainvälinen näkökulma kielikylpyopettajakoulutukseen –raportti liittyy Vaasan yliopiston ja Åbo Akademin yhteistyössä syksyllä 2014 käynnistämään kielikylpyopettajien koulutusohjelmaan. Osana ohjelman suunnittelua järjestettiin syksyllä 2013 kansainvälinen kielikylpyopettajakoulutuksen asiantuntijaseminaari Vaasassa. Seminaarin aikana yhdeksän maan asiantuntijat jakoivat kokemuksiaan kielikylpyopetuksesta ja kielikylpyopettajakoulutuksesta.
– Seminaari osoitti, että eri maiden kielikylpyopetuksessa ja kielikylpyopettajakoulutuksessa on sekä eroja että yhteisiä piirteitä. Ohjelmien yhteinen piirre oli, että niissä käytetään vähemmistökieltä ja/tai alkuperäiskieltä tai vierasta kieltä yhtenä opetuskielenä, Peltoniemi kertoo.
Kielikylpyopettajille tarjotaan perustutkintovaiheen koulutusta joissain maissa (esimerkiksi Suomessa ja Kanadassa), kun taas toisissa maissa koulutusta tarjotaan ainoastaan täydennyskoulutuksena (esimerkiksi Hongkongissa ja Baskimaassa).
– Seminaarien asiantuntijapuheenvuorojen pääviesti oli, että useimmissa maissa tarvittaisiin enemmän kielikylpyopetukseen suuntautuvaa koulutusta sekä perustutkintovaiheessa että täydennyskoulutuksena.
Bergroth, Mari (2015). Kotimaisten kielten kielikylpy. Selvityksiä ja raportteja 202. Julkaisu ja tilaukset
Peltoniemi, Annika (2015). Kansainvälinen näkökulma kielikylpyopettajakoulutukseen. Seminaariraportti. Seminarierapport. Selvityksiä ja raportteja 200. Julkaisu ja tilaukset
Lisätietoja:
Tutkijatohtori Mari Bergroth, puh. 029 449 8356
Tutkimusamanuenssi Annika Peltoniemi, puh. 029 449 8367
Uutinen Vaasan yliopiston sivuilla