Karvin tiedote: Saamen kielten etäopetus parantaa saamelaisoppilaiden kielellisiä oikeuksia

Etäyhteyksin toteutetulla opetuksella on voitu parantaa saamelaistaustaisten oppilaiden mahdollisuuksia opiskella saamen kieliä, vahvistaa saamelaisuuttaan ja yleensäkin edesauttaa saamen kielten säilymistä maassamme. Etäopetuspilotin toimintamallia ja hyviä käytänteitä tulee hyödyntää laajemmin myös muissa oppiaineissa.

Tiedote 18.1.2023

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) arvioi keväällä 2022 saamen kielten etäopetuspilotin toimivuutta ja pilotissa annetun opetuksen vaikuttavuutta. Etäyhteyksin toteutettua opetusta on järjestetty vuodesta 2018 alkaen. Tavoitteena on ollut saavuttaa saamelaisalueen ulkopuolella asuvia lapsia ja nuoria, joiden perheen tai suvun kieli on jokin kolmesta Suomessa puhutusta saamen kielestä. Oppilasmäärä on kolminkertaistunut hankkeen aikana, ja se on lukuvuonna 2022−2023 noin 150 oppilasta. Eniten oppilaita on pohjoissaamessa, sitten inarinsaamessa. Koltansaamessa oppilaita on vähiten.

Opetukseen hakeutuminen huoltajan ja oppilaan itsensä varassa

Tällä hetkellä yli 70 % saamelaistaustaisista lapsista ja nuorista asuu saamelaisalueen ulkopuolella. Tieto oppilaan saamelaistaustasta ei aina välity kouluun, ja siksi huoltajan ja oppilaan itsensä on oltava aktiivisia opetukseen hakeutumisessa. Etäopetuspilotissa oppilaita on eniten perusopetuksessa, mutta jonkin verran myös esiopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Etäopetuspilottiin osallistuvia kouluja on tällä hetkellä 70.

Opetuksen haasteena on paitsi oppilaiden laaja ikähaitari, myös heidän erilainen saamen kielen osaamistasonsa: jotkut oppilaat aloittavat opiskelun alkeista, toiset opiskelevat saamea äidinkielenomaisesti. Myös oppimateriaaleista on merkittävä pula, ja siksi etäopetuspilotin opettajat joutuvat itse laatimaan varsinkin digitaalista oppimateriaalia.

Eri toimijoiden vastuut ja tehtävät tulee selkiyttää

Etäopetuspilotissa annettava opetus on perusopetusta ja lukiokoulutusta täydentävää opetusta. Opetusta annetaan kaksi tuntia viikossa, ja oppitunnit ovat usein koulupäivän päätteeksi tai heti sen alussa. Koulun tehtävä on huolehtia oppilaiden turvallisuudesta ja tarjota heille ohjaaja oppituntien ajaksi. Arviointi osoitti, että oppilaat ovat osallistuneet opetukseen myös kotoa käsin. Kotoa käsin opiskelu on aiheuttanut epätietoisuutta siitä, kenen vastuulla kotona opiskeleva oppilas on oppituntien aikana.

Saamen kielen opetus järjestetään valtion erillisrahoituksella, eikä tähän haluta arviointitulosten perusteella muutosta. Arviointiin osallistuneet opetuksen järjestäjät ja koulut toivoivat kuitenkin rahoituksen yksinkertaistamista niin, että avustus ohjautuisi jatkossa suoraan opetusta koordinoivalle Utsjoen kunnalle eikä kiertäisi koulujen kautta.

Etäopetuksella voitaisiin parantaa mahdollisuuksia myös muiden kielten opiskeluun

Etäopetuspilotin toimintamallia on mahdollista hyödyntää myös muissa oppiaineissa, kuten esimerkiksi oman äidinkielen ja niin sanottujen pienten kielten (ranska, saksa ja venäjä) opetuksessa.

”Suomalaisnuorten kielitaidon kaventumisesta on puhuttu jo kauan, ja yksi keino kielitaitovarannon elvyttämiseksi voisi olla etäyhteyksiä hyödyntävä hybridiopetus. Suurten kaupunkien ulkopuolella on valinnaiskieliin vaikea saada tarpeeksi oppilaita ja päteviä opettajia, jolloin kaikilla oppilailla ei ole yhdenvertaista mahdollisuutta opiskella haluamaansa kieltä. Etäyhteyksin toteutetussa opetuksessa etä- ja lähitunteja voidaan vuorotella, jolloin myös kieltenopettajien työllistymismahdollisuudet paranevat”, toteaa johtava arviointiasiantuntija Marita Härmälä.

Millaisiin toimiin arvioinnin tulokset antavat aihetta?

Ensinnäkin saamen kielten erityisasema elvytettävinä kielinä tulee huomioida painokkaammin opetussuunnitelmien perusteita uudistettaessa. Opetuksen tavoitteissa ja sisällöissä tulee huomioida selkeämmin saamelaispedagogiikka, saamelainen kulttuuri ja elämäntapa sekä saamen kielten uhanalainen tilanne sekä asema maamme ainoina alkuperäiskielinä.

Toiseksi perusopetuslakia tulee tarkistaa saamelaislasten osalta. Perusopetuslakia on viimeksi uudistettu 1990-luvulla, ja nykyisellään se koskettaa saamen kielen osalta vain saamelaisten kotiseutualueella asuvia saamelaislapsia. Saamelaislasten demografinen tilanne on kuitenkin muuttunut radikaalisti 1990-luvulta, koska saamelaisperheet ovat yhä enenevissä määrin muuttaneet saamelaisalueen ulkopuolelle.

Etäopetuspilotissa saatuja hyviä käytänteitä tulee laajentaa myös muihin oppiaineisiin ja muihin oppimisen paikkoihin. Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus asettaa uusia vaatimuksia myös opettajien pedagogiselle osaamiselle, mukaan lukien arviointiosaaminen.

  • Etäopetuspilottia rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö, johtaa Utsjoen kunta ja koordinoi Saamelaiskäräjät.
  • Etäopetuspilotti toteutetaan ajalla 1.8.2018–31.8.2023, minkä jälkeen päätetään sen jatkosta.
  • Arviointiaineisto kerättiin kuulemistilaisuuksilla, kyselyillä ja haastatteluilla.
  • Kuulemisiin osallistui 12 opetuksen järjestäjää ja 17 koulua, ja kyselyihin vastasi 47 opetuksen järjestäjää/koulua, 71 oppilasta ja 29 huoltajaa.
  • Lisäksi havainnoitiin 11:tä saamen kielten oppituntia.

Lisätietoja:

Johtava arviointiasiantuntija Marita Härmälä, puh. 029 533 5560, etunimi.sukunimi@karvi.fi

Raportti: Härmälä, M., Sarivaara, E. & Laihonen P. 2022. ”Paljon on tehty, mutta paljon on vielä kehitettävää.” Saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuspilotin arviointi 2022.

Julkaisut 3:2023. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.

***

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on itsenäinen viranomainen, joka vastaa opetuksen ja koulutuksen kansallisesta arvioinnista. Arviointikeskuksen toimiala kattaa koko koulutusjärjestelmän varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen.

Arviointien avulla kehitetään koulutusta, tuetaan oppimista sekä tuotetaan tietoa päätöksentekoon ja kansainväliseen vertailuun. Karvin verkkosivut: https://karvi.fi/