Karvin tiedote: Yhdeksäsluokkalaisten ruotsin kielen osaaminen antaa vain kohtalaiset valmiudet jatko-opintoihin

Oppilailla on kouluarvosanaa 6 vastaava ruotsin kielen taito heidän siirtyessään perusopetuksesta jatko-opintoihin. Tulos vastaa vain osin oppilaiden saamia ruotsin päättöarvosanoja. Osaamista selittävät eniten tehtävien tekemiseen käytetty aika, käsitykset omasta osaamisesta, ruotsin kielestä pitäminen ja sen koettu hyödyllisyys.

Tiedote 22.3.2023 

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) arvioi maaliskuussa 2022 B1-ruotsin oppimistuloksia 9. luokan lopussa. Oppilaiden vahvin taito oli luetun ymmärtäminen, seuraavaksi kuullun ymmärtäminen ja puhuminen. Heikoimmat tulokset saatiin kirjoitustehtävissä. Kouluarvosanoin kuvattuna oppilaista enemmistön osaaminen oli luetun ja kuullun ymmärtämisessä 7, puhumisessa ja kirjoittamisessa 5. Kaikki neljä osataitoa tehneestä oppilaasta 62 % ei yltänyt kouluarvosanaan 8 missään osataidossa.

Osaaminen eriytynyt alueellisesti ja jatko-opintosuunnitelmien mukaan

Suurimmat erot oppilaiden kielitaidossa olivat lukioon ja ammatilliseen koulutukseen aikovien välillä. Erityisen huolestuttavia tulokset ovat ammatilliseen koulutukseen aikovien poikien osalta, sillä heistä lähes kaikki jäivät esimerkiksi kirjoitustehtävissä kouluarvosanaan 5. Tämän tasoinen osaaminen tarkoittaa käytännössä, että oppilas osaa kirjoittaa vain joitain irrallisia sanoja ruotsiksi. Alueittain tarkasteltuna Lapin ja Pohjois-Suomen oppilaat menestyivät parhaiten, heikoimmat tulokset saatiin Lounais-Suomessa. Erot kaupunkien, taajamien ja maaseudun välillä olivat hyvin pienet tai niitä ei ollut. 

Käsitys omasta osaamisesta, ruotsista pitäminen ja ruotsin hyödyllisyys sekä tehtäviin käytetyn ajan pituus yhteydessä parempiin tuloksiin

Oppilaiden käsitykset ruotsista ja ruotsin opiskelusta olivat keskimäärin neutraalit. Käsitykset ovat kuitenkin muuttuneet kielteisimmiksi edellisen, vuonna 2008 tehdyn, arvioinnin jälkeen. Oppilaat eivät käytä ruotsia vapaa-ajallaan, eikä heillä ole selkeää käsitystä siitä, mihin he tarvitsevat ruotsia jatko-opinnoissaan tai työelämässä.

- Oppilaiden heikko opiskeluinto ja sinnikkyyden puute näkyvät tuloksissa selkeästi. Pakollisten opintojen lisääminen ei välttämättä paranna osaamista, ellei oppilailla ole motivaatiota opiskella eikä selkeää käsitystä osaamisen hyödyllisyydestä, pohtii johtava arviointiasiantuntija Marita Härmälä.

Samasta osaamisesta saa kouluissa erilaisia arvosanoja

Kun arvioinnin tuloksia tarkasteltiin suhteessa oppilaiden saamiin päättöarvosanoihin havaittiin, että saman tuloksen arvioinnissa saaneet oppilaat olivat saaneet eri kouluissa hyvin erilaisia arvosanoja. Oppilaiden päättöarvosanan ja arvioinnissa osoitetun osaamisen välinen ero oli lähes kaksi kouluarvosanaa. Tulos on huolestuttava ja antaa aihetta pohtia, missä määrin päättöarvosanojen heikko läpinäkyvyys lisää oppilaiden epätasa-arvoa toiselle asteelle siirryttäessä. 

Millaisiin toimiin arvioinnin tulokset antavat aihetta?

Yhä harvemmalla nuorella on sinnikkyyttä opiskella muita kieliä kuin englantia. Toisen kotimaisen kielen osalta opiskeluinnon vähäisyys näkyy heikkoina oppimistuloksina. Osaaminen ei nykyisellään anna riittäviä valmiuksia jatko-opintoihin. Tuleekin pohtia, miten ruotsin opiskelusta saadaan innostavampaa? Lisäisikö esimerkiksi oppilaiden mahdollisuus itse valita toinen perusopetuksessa opiskeltava kieli heidän opiskeluhalukkuuttaan? Miten eri kielten kielen käyttöarvoa ja opiskelun tärkeyttä voidaan tehdä oppilaille näkyvämmäksi?

  • Osallistujat: 4 260 oppilasta 94 koulusta
  • Oppilaiden kielitaitoa arvioitiin kuullun ja luetun ymmärtämisen tehtävillä sekä puhumis- ja kirjoitustehtävillä.
  • Arviointi perustuu Eurooppalaisen viitekehyksen pohjalta laadittuun suomalaiseen sovellukseen, jossa taitotaso on A1.3 (Toimiva alkeiskielitaito) vastaa kouluarvosanaa 8.
  • Arviointiin osallistuneet oppilaat olivat opiskelleet ruotsia 228 tuntia.

 

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Marita Härmälä, puh. 029 533 5560, etunimi.sukunimi@karvi.fi

 

Raportti:

Härmälä, M., & Marjanen, J. 2023. B1-ruotsin oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2022. Julkaisut 10:2023. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.