Kielibarometri 2016: Kieli-ilmapiirin koetaan huonontuneen
Oikeusministeriön uutinen (14.9.2016):
Kielibarometri 2016: Kieli-ilmapiirin koetaan huonontuneen
Sekä suomenkieliset että ruotsinkieliset vähemmistöt kaksikielisissä kunnissa kokevat, että kieli-ilmapiirissä heidän kotikunnassaan on tapahtunut huonontumista viime vuosina. Joka toinen ruotsinkielinen ja joka viides suomenkielinen on kokenut äidinkieleen liittyvää häirintää. Tiedot ilmenevät tänään julkistetusta Kielibarometri – Språkbarometern 2016 -kyselystä, jolla selvitettiin suomen- ja ruotsinkielisten palvelujen toimimista sekä kieli-ilmapiiriä kaksikielisissä kunnissa vähemmistöön kuuluvan kieliryhmän näkökulmasta. Kyselyllä selvitettiin erityisesti kielellisten oikeuksien toteutumista ja kansalaisten näkökulmaa palvelujen käyttäjänä. Kysely lähetettiin lähes 9 000:lle kielivähemmistöön kuuluvalle henkilölle kaikissa kaksikielisissä kunnissa. Noin 3 600 henkilöä vastasi kyselyyn. Kielibarometri-selvityksiä on toteutettu vuodesta 2004 alkaen noin neljän vuoden välein, edellisen kerran vuonna 2012. Tällä kertaa suomenkielisten vastaajien määrä oli edelliskertaa suurempi.
Kielibarometrit toteutetaan Åbo Akademin Institutet för Samhällsforskningin ja oikeusministeriön yhteistyönä. Muita yhteistyötahoja ovat Suomen Kuntaliitto ja Svenska kulturfonden.
Ruotsinkieliset tyytyväisempiä kuntien kuin valtion palveluihin
Selvitys kertoo, että suomenkieliset ovat ruotsinkielisiä tyytymättömämpiä kotikuntiensa kieliryhmien välisiin suhteisiin. Toisaalta ruotsinkieliset katsovat suomenkielisiä useammin, että asenteet muita kieliryhmiä kohtaan ovat huonontuneet Suomessa.
Palveluiden osalta suomenkieliset kokevat, että heidän omalla äidinkielellään saamansa valtion palvelut toteutuvat kunnissa paremmin kuin kunnalliset palvelut. Ruotsinkieliset taas kokevat päinvastoin. He antavat valtion palveluille arvosanan 7,6, kun suomenkielisten antama arvosana on 9. Omalla äidinkielellä saaduille kunnallisille palveluille ruotsinkieliset antavat arvosanan 7,8 ja suomenkieliset 8,7.
Suomenkieliset antavat äidinkielellään saamilleen sosiaali- ja terveyspalveluille paremman arvosanan kuin ruotsinkieliset. Suomenkielisten osalta arvosana on jopa noussut aikaisemmista vuosista, kun taas ruotsikielisten osalta se on pysynyt samana vuodesta 2008.
Kyselyn kohderyhmässä 184 000 kansalaista
Manner-Suomen 297 kunnasta 33 on kaksikielisiä. Nämä kunnat sijaitsevat Pohjanmaalla, Turun seudulla ja Uudellamaalla. Niistä 15:ssä on enemmistökielenä ruotsi ja 18:ssa suomi. Kunta on kaksikielinen, jos vähintään 8 prosentilla asukkaista tai yhteensä 3 000 asukkaalla on äidinkielenään vähemmistökieli. Lohja, Korsnäs, Luoto ja Närpiö ovat kaksikielisiä omasta pyynnöstään, vaikka kielelliset minimivaatimukset eivät niissä täyty.
Kaksikielissä kunnissa asuu noin 1,75 miljoonaa kansalaista. 140 000 ruotsinkielistä asuu enemmistöltään suomenkielisissä kunnissa ja 44 000 suomenkielistä kunnissa, joissa enemmistökieli on ruotsi. Nämä kielivähemmistöt olivat Kielibarometri-selvityksen kohderyhmä.
Oikeusministeriö hyödyntää tutkimustuloksia valmistellessaan keväällä 2017 eduskunnalle annettavaa valtioneuvoston kertomusta kielilainsäädännön soveltamisesta.
Lopullinen tutkimusraportti, jossa analysoidaan ja vertaillaan tarkemmin kielibarometrien tuloksia vuodesta 2004, valmistuu myöhemmin syksyllä.
Lisätietoja
tutkija Marina Lindell, Åbo Akademi, puh. 050 586 2136, etunimi.sukunimi(at)abo.fi
ylitarkastaja Vava Lunabba, oikeusministeriö, puh. 02951 50136, etunimi.sukunimi(at)om.fi
Liitetiedostot
Kielibarometri – Språkbarometern 2016, yhteenveto tuloksista (pdf, 0.21 Mt)
Tutkija Marina Lindellin powerpoint-esitys (pdf, 2.7 Mt)
Linkit
Kuntakohtaista tietoa kielibarometrin tuloksista Kuntaliiton sivuilla
Ministeri Lindströmin puhe Kielibarometri 2016 -tiedotustilaisuudessa