Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsaus: Osaamisen ketju kuntoon
Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote (3.10.2014):
Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsaus: Osaamisen ketju kuntoon
Koulutus ja osaaminen ovat voimakkaassa yhteydessä sekä kansantalouteen että yksilöiden tulotasoon, terveyteen, hyvinvointiin ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Osaamiseen perustuvassa yhteiskunnassa korkeakoulutuksella ja tieteellä saavutetaan merkittävää kilpailuetua. Kulttuuri tuottaa arvoa elämään, yhteiskuntaan ja talouteen.
Kulttuurinen muisti ja identiteetti, luovuus ja uudet kulttuuriset sisällöt ovat arvokkaan elämän, sivistyksen ja yhteiskunnan kehittämisen perusta. Nuoriso- ja liikuntapolitiikalla on keskeinen merkitys osallisuuden, yhteisöllisyyden ja demokratian kannalta välttämättömien toimintavalmiuksien kehittäjänä.
Koulutuksen ja kulttuurin toimialoilla tehtävällä työllä on kauaskantoiset vaikutukset inhimilliseen pääomaan, ihmisten hyvinvointiin ja menestymiseen. Syklit ovat pitkiä ja leimallista on horisontaalisuus, luonnehtii kansliapäällikkö Anita Lehikoinen opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsauksen lähtökohtia.
– Suomi on tunnettu hyvästä koulutusjärjestelmästään. Olemme onnistuneet yhdistämään korkeatasoisen osaamisen, tasa-arvon ja tehokkuuden. Mutta viimeisten vuosien aikana osaamisperusta on heikentynyt ja olemme jääneet jälkeen kansainvälisestä kehityksestä. Koko osaamisen ketju on pidettävä kunnossa, painottaa kansliapäällikkö Lehikoinen.
Oppimistulosten parantaminen edellyttää kouluyhteisön kehittämistä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Varhaiskasvatus ja perusopetus tasoittavat lähtökohtia, edistävät tasa-arvoa ja vahvistavat sosiaalista koheesiota. Ne ovat perusta myöhemmälle menestykselle ja osaamisen karttumiselle. Osaamisketjun alkuun panostaminen on prioriteetti, josta on huolehdittava kaikissa olosuhteissa. On tuettava oppimisen iloa ja ihmisten innostusta itsensä ja yhteiskunnan kehittämiseen.
Digitaalisuus mahdollistaa uusia tapoja oppia ja opettaa. Koko koulutusjärjestelmässä tulee panostaa digitaalisten ja muiden oppimisympäristöjen kehittämiseen ja käyttöön. Tieto- ja viestintäteknologioiden hyödyntämisellä koulutuksessa on myönteinen vaikutus oppimismotivaatioon ja oppimistuloksiin.
Korkeakoulutuksen ja tieteen tasoa on nostettava kilpailijamaita nopeammin, jotta Suomeen voi syntyä korkeaa osaamista vaativia työtehtäviä. Korkeakoulujärjestelmän tulee olla kokonaisuutena kilpailukykyinen ja laadukas. Suomella on kuitenkin edellytykset panostaa vain muutamilla aloilla maailman huippua olevaan tutkimustoimintaan. Kansallisen kilpailuedun varmistaminen vaatii korkeakoulutuksen ja tieteen toimintarakenteiden uudistamista ja rahoituspohjan monipuolistamista.
Työelämän nopeiden muutosten vuoksi työntekijöiden osaamisen kehittyminen ja uudistuminen tulee tärkeämmäksi. Koulutusjärjestelmää on kehitettävä nykyistä tiiviimmin työelämään integroituvana kokonaisuutena, jonka tavoitteena on tukea elinikäistä osaamisen kehittymistä. Monikulttuurisuudesta seuraa uudenlaista luovuutta ja yhteiskunnan uudistumisen mahdollisuuksia.
Luovien alojen taloudellinen merkitys on kasvanut. Suomen väestömäärä, kieli- ja markkina-alue on pieni. Kulttuurin toimialan kehittämistoimissa itseisarvoiset ja välineelliset tavoitteet täytyy pitää tasapainossa. Siksi tarvitaan vahvaa ja laaja-alaista kulttuuripolitiikkaa, joka mahdollistaa korkeatasoisten kotimaisten sisältöjen syntymisen myös globalisaation oloissa. Tekijänoikeusjärjestelmää tulee kehittää yhdessä kulttuuristen sisältöjen tuottamista ja levitystä koskevien toimien kanssa. Tekijänoikeudella suojattujen aineistojen käyttöä koskevan sääntelyn tulee olla toimivaa myös digitaalisessa ympäristössä.
Uudet nuorisotyön, kulttuuripalveluiden ja liikunnan muodot edellyttävät julkisen tuen avustuskäytäntöjen uudistamista. Liian vähäinen liikkuminen on ongelma sekä yksilölle, kansanterveydelle että kansantaloudelle. Väestön liikunta-aktiivisuudessa saadaan edistystä aikaan parantamalla merkittävästi hallinnonalojen välistä yhteistyötä.
Viime vuosina julkisen talouden sopeuttamistoimet ovat kohdistuneet merkittävästi koulutukseen ja kulttuuriin. Julkisen sektorin vähenevien taloudellisten voimavarojen ja kokonaisohjauksen vahvistumisen vuoksi hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen edellyttää opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan uudelleen arviointia, rakenteiden ja ohjauksen uudistamista sekä uusia tapoja palveluiden järjestämiseen.
Lisätietoja
– kansliapäällikkö Anita Lehikoinen, puh.0295 3 30182
– neuvotteleva virkamies Ilkka Turunen, puh. 0295 3 30321
_ _ _
Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsaus. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:18.
Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsaus on virkamiesten ja toimialan asiantuntijoiden näkemys hallinnonalan toimintaympäristön muutoksista, tavoitteista ja välttämättömistä lähivuosien toimenpiteistä. Katsaus palvelee poliittisia päätöksentekijöitä ja sen aikajänne on kaksi lähintä hallituskautta.
Ministeriöiden tulevaisuuskatsaukset julkistettiin Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan, valtioneuvoston kanslian järjestämässä Uudistuva Suomi -keskustelutilaisuudessa 3.10.2014.