Ruotsin kielen opetuksen kehittämistä pohtineen työryhmän raportti julkaistu 7.5.2012
Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteesta (7.5.2012):
Työryhmä: Ruotsin opintojen polulla useita esteitä
Ruotsin kielen opetuksen kehittämistä pohtineen työryhmän mukaan koulutuksen jatkumo varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen ei nykyisillä resursseilla ja käytänteillä toteudu ruotsin kielessä. Nykytilanne alemmilla asteilla on johtanut siihen, että korkeakoulut joutuvat paikkaamaan puutteita ruotsin taidossa, mikä vähentää korkeakoulujen resursseja kehittää opiskelijoiden osaamista työelämän tarpeita varten.
Ruotsin kielen osaamisen heikentyminen johtuu työryhmän mukaan useasta syystä. Ruotsin opinnot ovat vähentyneet ja yksipuolistuneet perusopetuksessa. Toisen kotimaisen kielen muuttuminen vapaaehtoiseksi aineeksi ylioppilaskokeissa on laskenut kirjoittajien määrää huomattavasti. Opintoihin tehdyt rakenteelliset ja määrälliset muutokset ovat vaikuttaneet niin koulutuksen jatkumoon kuin kielikoulutuksen laatuun.
Työryhmän mukaan myös ruotsin opiskelun aloituksen ajankohta vaatii tarkistamista jatkossa. Työryhmän mukaan tutkimustulosten ja osaamistasokartoitusten pohjalta nykyinen opintojen aloitusajankohta perusopetuksen seitsemänneltä luokalta on monella tapaa ongelmallinen.
Koulutuksen jatkumon turvaamiseksi työryhmä ehdottaa, että opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi mahdollisuudet ruotsin opetuksen varhentamiseen osana kansallisen kielivarannon monipuolistamista. Lisäksi työryhmä ehdottaa, että oppilaille tarjottaisiin mahdollisuutta suorittaa B1-ruotsin oppimäärää laajemmat opinnot perusopetuksen aikana. Työryhmän mukaan mahdollisuutta valita ruotsin kieli jo 4. tai 5. luokalla voitaisiin turvata esimerkiksi suuntaamalla vapaaehtoisen A2-kielen opetukseen kohdennettua valtion erityisavustusta.
Työryhmän mukaan laadukkaalla opetuksella on selvä yhteys niin oppimistuloksiin kuin asenteisiin ja motivaatioon. Ruotsin kielen opetukseen liittyvissä kehittämisehdotuksissa työryhmä painottaa opetussuunnitelmien ja -menetelmien uudistamista sekä opettajankoulutuksen perus- ja täydennyskoulutuksen jatkumoa. Työryhmä ehdottaa muun muassa hanketta ruotsin kielen valtakunnallisen digitaalisen oppimisympäristön kehittämiseksi. Opetussuunnitelmien tavoitteissa pitäisi työryhmän mukaan painottaa ruotsin opetuksen kiinnittymistä oppilaan arkeen.
Työryhmä tarkasteli ruotsin oppimista myös maahanmuuttajien näkökulmasta. Työryhmän mukaan maahanmuuttajilla tulisi olla yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet muun väestön kanssa. Työryhmä ehdottaa, että opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee muutokset, joilla mahdollistetaan toisen kotimaisen kielen opiskelun aloitus (B3) toisen asteen koulutuksessa. Myös vapautuspäätökset ruotsin kielen opetuksesta tulisi arvioida, koska vapautuksella voi olla seurauksia oppilaalle muilla koulutusasteilla.
Tiedote kokonaisuudessaan / Pressmeddelande
Raportti
Toiminnallista ruotsia – lähtökohtia ruotsin opetuksen kehittämiseksi toisena kotimaisena kielenä
Rapporten