Selvitys: Turvapaikanhakijoiden koulutustaustaa, työkokemusta ja opiskeluvalmiuksia kartoitettiin
Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote (21.3.2016):
Selvitys: Turvapaikanhakijoiden koulutustaustaa, työkokemusta ja opiskeluvalmiuksia kartoitettiin
Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus Testipiste toteutti opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta vastaanottokeskuksissa kartoituksen, jossa selvitettiin turvapaikanhakijoiden koulutustaustaa ja työhistoriaa sekä luku- ja kirjoitustaitoa. Kartoitus toteutettiin tammi-maaliskuun 2016 aikana ja siinä haastateltiin 1004 turvapaikanhakijaa yhteensä 32 maasta. Kartoituksen tavoitteena on pyrkiä ennakoimaan tulevaa koulutuksen tarvetta turvapaikanhakijoiden määrän kasvun myötä. Selvitys luovutettiin ministeri Sanni Grahn-Laasoselle maanantaina.
Koulutustaustan osalta selvitettiin turvapaikanhakijoiden peruskoulu-, lukio- ja ammatilliset opinnot sekä korkea-asteen koulutus. Suurin osa (69 prosenttia) on suorittanut peruskouluopintoja 7-9 vuotta. Lukio-opintoja on noin puolella. Ammatillisia opintoja on 14 prosentilla. Ammatillisten opintojen vähäinen määrä voi selittyä sillä, että lähtömaissa monet konkreettiset, käsillä tehtävät työt opitaan tekemällä eikä ammatillinen koulutus välttämättä ole yleistä. Eniten ammatillisia opintoja on rakennus- sekä teollisuusalalta. Korkeakouluopintoja oli takanaan 27 prosentilla ja 16 prosenttia ilmoitti suorittaneensa tutkinnon, yleisimmin kandidaatin tutkinnon. Seitsemällä prosentilla ei ole koulutustaustaa lainkaan.
– Hyvin onnistunut kotoutuminen ja työllistyminen voivat olla mahdollisuuksia vastata Suomen huoltosuhteen haasteeseen ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmiin. Tämän selvitys toimii hyvänä pohjana kotoutumisjärjestelmämme parantamiselle, ja opetus- ja kulttuuriministeriössä olemme jo käynnistäneet muutostarpeiden arvioinnin koulutusjärjestelmämme joka portaalla, sanoo opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.
Kartoituksessa ilmeni, että turvapaikanhakijoiden joukossa on monenlaista osaamista. 90 prosentilla on aikaisempaa työkokemusta, monella useammalta alalta. Eniten työkokemusta on kertynyt rakennus- ja kuljetusaloilta. Rakennusmiehinä, rakennusmaalareina, rakennusinsinööreinä ja muissa rakennusalan ammateissa on työskennellyt 27 prosenttia. Taksinkuljettajina, linja-auton- ja kuorma-autonkuljettajina sekä muissa kuljetusalan tehtävissä työskennelleitä on 21 prosenttia. Muita suuria ammattialoja ovat kaupallinen ala, ravintola-, hotelli- ja ruuanvalmistusala sekä kulttuuri-, viestintä-, taidealat ja käsityö. Yrittäjinä on toiminut 19 prosenttia hakijoista.
Selvityksessä kartoitettiin myös luku- ja kirjoitustaitoa äidinkielellä ja koulukielellä. Suurin osa osaa lukea ja kirjoittaa joko jommallakummalla tai molemmilla. Vain 7 prosenttia ei osaa lukea ja kirjoittaa ollenkaan. Luku- ja kirjoitustaidon lisäksi kartoitettiin tekninen luku- ja kirjoitustaito. Tätä tietoa tarvitaan koulutusväylien suunnittelua varten. Suurin osa (73 prosenttia) tarvitsee eriasteista harjoitusta latinalaisella kirjaimistolla lukemisessa ja / tai kirjoittamisessa. Enemmistölle riittänee kuitenkin lyhyempi luku- ja kirjoitustaitoa tukeva koulutus. Luvut ovat suuntaa antavia, koska kartoitushetkellä turvapaikanhakijat ovat olleet Suomessa vasta vähän aikaa ja tilanne voi olla erilainen, kun maassaoloaika pitenee ja henkilö tottuu kuulemaan ja näkemään suomen kieltä.
Kartoitus osoittaa, että osaamisen tunnistamisen prosesseja voi nopeuttaa. Osaamiskartoituksen voisi jatkossa toteuttaa esimerkiksi vastaanottokeskukseen suunnitellun orientoivan jakson yhteydessä. Tiedot tulisi kerätä keskitetysti viranomaisten toimesta jo vastaanottokeskuksessa.
– Maahanmuuttajien polut koulutukseen ja työelämään ovat nykyisellään liian pitkiä. Niihin sisältyy tyhjäkäyntiä, päällekkäisyyksiä ja joskus myös epätarkoituksenmukaisia opintoja. Maahanmuuttajia on ohjattu koulutukseen sen perusteella, mitä on tarjolla, pikemminkin kuin yksilöllisten tarpeiden ja jo hankitun osaamisen mukaan, sanoo ministeri Sanni Grahn-Laasonen.
Kartoituksen tekijät korostavat myös kotoutumiskoulutuksen kehittämistä. Kotoutumiskoulutus tulisi toteuttaa nykyistä työelämälähtöisemmin niin, että luokkaopiskelun oheen järjestetään säännöllisiä työelämäjaksoja ja / tai ammatillisia opintoja. Ohjauksen riittävä resursointi tulisi varmistaa. Kohtaamisia maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä tulisi edistää. Vastaanottokeskuksissa tulisi järjestää turvapaikanpäätöstä odottaville luku- ja kirjoitustaidon opetusta ja opiskeluvalmiuksia vahvistavaa koulutusta.
Ammatillista kotoutumiskoulutusta pitäisi lisätä ja kielitaitovaatimuksia tarkastella uudelleen. Korkeakoulutuksen valmentavan koulutuksen määrää tulisi lisätä tarpeen mukaan. Nuorille, peruskoulutusta vailla oleville tulisi antaa mahdollisuus suorittaa peruskoulu. Vastaanottokeskuksesta suoraan työhön ohjattavien kotoutumisesta tulee huolehtia sekä tukea työyhteisöä kohtaamaan erilaisesta työkulttuurista tuleva työntekijä.
– Kielen oppiminen on kotoutumisessa keskeistä. OECD:n suosituksen mukaan kielten opetuksen tulee olla integroitu muuhun koulutukseen: sen sijaan, että ensin opiskellaan kieltä ja sitten vasta esimerkiksi ammatillisia opintoja, kieliopintojen tulee tapahtua muiden opintojen tai työnteon rinnalla. Näin maahanmuuttajat pääsevät nopeasti koulutukseen tai työhön hankkimaan konkreettisia taitoja ja olemaan vuorovaikutuksessa suomalaisten kanssa. Se edistää kotoutumista parhaalla tavalla, ministeri Grahn-Laasonen sanoo.
Lisätietoja:
– erityisavustaja Matias Marttinen (opetus- ja kulttuuriministerin lehdistösuhteet), puh. 044 269 3113
– koulutuspäällikkö Virva Muotka (Testipiste), puh. 044 739 7838
– neuvotteleva virkamies Ulla-Jill Karlsson (OKM), puh. 02953 30141
– ylitarkastaja Kaisu-Maria Piiroinen (OKM), puh. 02953 30359
Maahanmuuttajien osaamiskartoitusraportti
– Kartoitus toteutettiin 14:ssä Uudellamaalla sijaitsevassa vastaanottokeskuksessa
– Kartoitus toteutettiin yksilöhaastatteluina
– Kartoitetuista 90 prosenttia oli miehiä, 10 prosenttia naisia
– 66 prosenttia oli Irakista, lähtömaita oli yhteensä 32.
– Suurin osa oli nuoria, 18-39-vuotiaita.