Tiedote: Suomen koulutusta vertailtiin OECD:n Education at a Glance -julkaisussa
Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote (15.9.2016):
Suomen koulutusta vertailtiin OECD:n Education at a Glance -julkaisussa
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkaisi torstaina jäsenmaiden koulutusjärjestelmien tilaa kuvaavan indikaattorijulkaisunsa Education at a Glance.
Indikaattorit kuvaavat OECD:n 34 jäsenmaan ja eräiden partnerimaiden koulutustasoa, koulutukseen osallistumista, kustannuksia, opiskelijaliikkuvuutta ja opetuksen järjestelyjä. Nuorten koulutukseen osallistuminen on hyvällä tasolla ja aikuisten osallistuminen toisen asteen koulutukseen kansainvälisesti korkealla tasolla. Toisen asteen koulutus tuottaa merkittävän työllisyyshyödyn, mutta hyvin pienen palkkahyödyn. Tilastotiedot ovat pääosin vuodelta 2014.
Varhaiskasvatukseen osallistuminen on Suomessa kansainvälisesti alhainen, erityisesti verrattuna muihin Pohjoismaihin. Varhaiskasvatuksen resursointi on kuitenkin kansainvälisesti hyvällä tasolla. 68 prosenttia kolmevuotiaista ja 74 prosenttia neljävuotiaista osallistui Suomessa varhaiskasvatukseen.
PISA 2012 -tutkimusten mukaan ne 15-vuotiaat, jotka ovat olleet ainakin yhden vuoden varhaiskasvatuksessa, saavat parempia tuloksia kuin oppilaat, jotka eivät olleet osallistuneet. Erityisesti ilmiö näkyy maahanmuuttajalasten kohdalla lukutaitoa mittaavassa testissä.
Suomessa on havaittu PISA-analyyseissä, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaamistasoerot valtaväestön oppilaisiin nähden ovat keskimäärin suurempia kuin Pohjoismaissa ja monissa Pohjois-Euroopan maissa. Suomessa ero ei ole tasoittunut toisella sukupolvellakaan.
OECD-maissa enemmistö lapsista aloittaa koulutukseen osallistumiseen reilusti alle viisivuotiaina. Noin 71 prosenttia kolmevuotiaista ja 86 prosenttia neljävuotiaista osallistui varhaiskasvatukseen.
Suomen koulutuskustannukset OECD-maiden keskitasoa
Perusasteen koulutuksessa resurssitaso on kansainvälisesti verraten hyvä ja oppilaskohtaiset panostukset korkeita erityisesti perusasteen yläluokilla. Kokonaistuntimäärä on verrattain alhainen ja luokkakoko alle kansainvälisesti tyypillisen tason. Opettajakunta on naisvaltainen ja sen ikärakenne on lähellä OECD-keskitasoa ja suhteellinen palkkataso verrattain korkea.
Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kustannukset lasta kohti (3-vuotiaat ja vanhemmat lapset) olivat vuonna 2013 OECD-maissa keskimäärin USD 8070. Suomessa kustannukset lasta kohden olivat USD 10477.
Suomessa perusopetuksen luokilla 1-6 kustannukset oppilasta kohti olivat USD 8519 (OECD-maissa keskimäärin USD 8 477), perusopetuksen luokilla 7-9 USD 13 312 (OECD: USD 9 980), lukiokoulutuksessa 7 788 ja ammatillisessa koulutuksessa USD 9172 (OECD: USD 9 990) ja korkea-asteen koulutuksessa USD 17 868 (OECD: USD 15 772).
Oppilaskohtaisiin kustannuksiin vaikuttavat suurelta osin opettajien palkat, eläkejärjestelmät, opetustunnit, opetusmateriaalin ja tilojen kustannukset, koulutusohjelma (esimerkiksi yleissivistävä tai ammatillinen) ja oppilasmäärät. Muita tekijöitä ovat käytännöt, joilla houkutellaan uusia opettajia, pienennetään ryhmäkokoja tai muutetaan henkilöstön kokoonpanoa.
Vailla työtä ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten miesten osuus kasvoi 2005–2015
Vuonna 2015 OECD-maissa 17 prosenttia 20–24 -vuotiaista nuorista oli koulutuksen ulkopuolella työttömänä tai työvoiman ulkopuolella. Näistä 15,5 prosenttia oli miehiä ja 18,5 prosenttia naisia. Suomessa yhteensä 18,3 prosenttia 20–24 -vuotiaista nuorista kuului tähän ryhmään. Toisen asteen koulutuksen suorittaneiden osuus työikäisessä väestössä on saavuttamassa saman tason kuin nuorissa ikäryhmissä. Suomea pienempi matalasti koulutettujen osuus aikuisista tai nuorista on vain kolmasosassa OECD-maista.
Suomi on Kreikan, Irlannin, Italian, Portugalin ja Espanjan kanssa joukossa, jossa NEET-nuorten (Neither in employment nor in education or training) osuus on vuonna 2015 yhä vähintään yli viisi prosenttia korkeampi kuin vuonna 2005.
Vuoteen 2005 verrattuna Suomessa nuorten miesten kohdalla on havaittavissa merkittävä muutos. Vuonna 2005 miehistä 12,2 prosenttia ja vuonna 2015 miehistä 21,1 prosenttia oli koulutuksen ulkopuolella työttömänä tai työvoiman ulkopuolella, mikä on kuudenneksi korkein arvo aineistossa 2015. Vastaavat arvot naisten kohdalla olivat vuonna 2005 13,9 ja vuonna 2015 15,4 prosenttia.
Yli puolet OECD-maiden kansainvälisistä opiskelijoista tulee Aasiasta
Kansainvälisten opiskelijoiden määrä jatkaa kasvamistaan OECD-maissa. Education at a Glancessa kansainvälisiksi opiskelijoiksi lasketaan opiskelijat, jotka ovat saaneet aiemman koulutuksensa toisessa maassa tai eivät ole pysyviä asukkaita opiskelumaassaan.
Suomalaisissa korkeakouluissa kansainvälisten opiskelijoiden osuus oli 2014 seitsemän prosenttia, mikä oli Tanskan jälkeen toiseksi korkein osuus Pohjoismaissa. Suomalaisissa yliopistoissa suurin osa ulkomaalaisille suunnatuista korkeakouluopinnoista on suunnattu maisteriopiskelijoille. Maisterivaiheen opiskelijoista Suomessa 12 % on kansainvälisiä opiskelijoita, muutaman prosenttiyksikön pohjoismaista verrokkia Tanskaa vähemmän, mutta samalla tasolla kuin EU22-maiden keskiarvo.
Suomalaisista korkeakouluopiskelijoista ulkomailla opiskeli 2,9 % (EU-keskiarvo 3,0 %). Kansainvälinen liikkuvuus on suurinta jatkotutkintoon tähtäävissä opinnoissa. Tohtoriopinnoissa oli OECD-maissa reilut neljäsosa opiskelijoista kansainvälisiä opiskelijoita. Suomessa tohtoriopiskelijoista noin 20 % on ulkomaalaisia.
Education at Glancessa on myös seurattu Ruotsin ja Tanskan ulkomaalaisten opiskelijoiden määriä EU/ETA-maiden ulkopuolisille suunnattujen lukukausimaksujen käyttöönoton jälkeen. Tanskassa lukukausimaksut otettiin käyttöön vuonna 2005, jonka EU/ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden määrä väheni hiukan ja on sittemmin palannut 2005 vuoden tasolle. Ruotsissa vuonna 2011 käyttöönotettujen lukukausimaksujen vaikutus oli suurempi. EU/ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden määrä putosi välittömästi 80 %, mutta on sittemmin noussut hiukan.
Korkeakoulutuksen rahoitus korkealla, ensikertalaisia vähän
Korkea-asteen koulutuksen julkinen rahoitus on Suomessa maailman huippuluokkaa ja kokonaisrahoituskin kansainvälisesti korkealla tasolla. Osallistumisasteen ja valmistumisasteen jäädessä kansainväliselle keskitasolle nousee opiskelijakohtainen rahoitus vuositasolla kansainvälisen keskitason yli ja koko opintojen osalta maailman kärkeen.
Korkeasti koulutettujen aikuisten osalta Suomi piti paikkansa OECD-maiden kärkikolmanneksessa ja nuorten osalta heti keskitason alapuolella. Koulutuksen osallistumisaste ylittää OECD-keskiarvon, mutta vuodesta 2005 tapahtunut lasku on heikentänyt sijoitusta merkittävästi. Ensi kertaa korkea-asteen opinnot aloittavien osuus ikäluokasta on Suomessa verraten alhainen, erityisesti tarkasteltaessa alle 25-vuotiaana opinnot aloittavia.
Korkea-asteen koulutuksen vaikutus työllisyyteen ja palkkaan on säilynyt ennallaan. Maisterintutkinnon taloudellinen kannattavuus on meillä (63 % hyöty suhteessa toisen asteen tutkintoon) lähellä länsieurooppalaista tasoa, hieman korkeampi kuin Suomen lähialueilla.
Korkeakoulutuksen läpäisy on kautta linjan heikkoa OECD-maissa. Vain Iso-Britanniassa yli puolet opiskelijoista suoritti tutkinnon tavoiteajassa. Suomessa opiskelijoista tutkinnon suoritti tavoiteajassa 43 %, OECD-maiden keskiarvo oli 41 %. Kun tavoiteaikaan lisätään kolme vuotta, läpäisy nousee keskimäärin 69 prosenttiin, Suomessa 68 prosenttiin. Kaikissa maissa naisten läpäisyaste on suurempi kuin miesten.
Lisätietoja:
– Varhaiskasvatus, perusopetus ja toinen aste: Kristiina Volmari (Opetushallitus), puh. 029 533 1276
– Korkeakoulutus: Jukka Haapamäki (opetus- ja kulttuuriministeriö), puh. 02953 30088