Tiedote: Asiantuntijaryhmältä ehdotuksia maahanmuuttajien saamiseksi nopeammin koulutukseen ja työelämään
Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote (4.2.2016):
Asiantuntijaryhmältä ehdotuksia maahanmuuttajien saamiseksi nopeammin koulutukseen ja työelämään
Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama ohjausryhmä on kartoittanut turvapaikanhakija- ja maahanmuuttotilanteesta aiheutuvia välittömästi käynnistettäviä toimenpiteitä koulutuksessa, kulttuurissa, liikunnassa ja nuorisotyössä. Ehdotukset luovutettiin opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle Vantaalla Mikkolan koululla torstaina.
– Koulutus ja kielen oppiminen ovat tärkeimpiä keinoja vahvistaa maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä uudessa kotimaassa. Tarvitaan nykyistä joustavampia ja yksilöllisempiä polkuja. Onnistunut kotouttaminen vaatii useita nopeita uudistuksia nykyjärjestelmiimme, ja meidän on edettävä asiantuntijoiden ehdotusten pohjalta heti, toteaa opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.
Aikuisten perusopetus uudistetaan paremmin maahanmuuttajien tarpeita vastaavaksi. Aikuisten perusopetukseen tulisi kuulua myös tutustumisjaksoja työelämään. Nuorten oppivelvollisuusiän ylittäneiden maahanmuuttajien osalta selvitetään pikaisesti, onko perusopetuksen järjestäjillä valmiuksia järjestää syksystä 2016 lukien tarvittava määrä perusopetusta tai valmistavaa opetusta.
Kriisejä kokeneiden ja traumaattisia tapahtumia kohdanneiden lasten ja nuorten tunnistamiseen ja ohjaukseen tarvitaan opetus- ja opiskeluterveydenhuollon henkilökunnan lisäkoulutusta. Selvityksessä ehdotetaan, että Opetushallitus laatii tukimateriaaleja opiskelijahuoltoon ja oppilaitosten turvallisuuteen liittyvistä seikoista.
Maahanmuuttajien reitit koulutukseen ja työelämään ovat pitkiä, sisältävät päällekkäisyyksiä ja joskus myös epätarkoituksenmukaisia opintoja. Kotoutumiskoulutukseen pääsyä voi joutua odottamaan. Noin vuoden mittaisen kotoutumiskoulutuksen ja seuraavien koulutusvaiheiden väliin jää usein viiveitä. Oleskeluluvan saaneiden koulutuspolkuja halutaan nopeuttaa madaltamalla kotoutumiskoulutuksen ja sitä seuraavien koulutusten raja-aitoja. Suomen ja ruotsin kielen taitoa pitäisi voida kehittää nykyistä paremmin koulutuksen aikana.
Korkeakouluopintoja tai ammatillisia opintoja suorittaneet ohjataan mahdollisimman nopeasti heille sopivaan täydentävään koulutukseen. Vastuukorkeakoulutoiminnan pilotit käynnistetään Metropolia ammattikorkeakoulussa ja Jyväskylän yliopistossa helmikuussa 2016. Pilottien tavoitteena on löytää valtakunnallinen malli, joka olisi sovellettavissa muihin korkeakouluihin.
Kotoutumiskoulutuksen kaikille yhteisinä sisältöinä tulee olla kieliopinnot, suomalainen yhteiskunta ja työelämä sekä kouluttautumismahdollisuudet. Tämän jälkeen opinnot eriytyisivät kohderyhmittäin. Tavoitteena on mahdollisimman nopea integroituminen tavallisiin opetusryhmiin.
Ohjausryhmä esittää, että maahanmuuttajille suunnattua ammatillisen peruskoulutuksen valmentavaa koulutusta ja tutkintotavoitteista koulutusta lisätään. Joustavaksi tavaksi suorittaa ammatillinen tutkinto, tutkinnon osia tai vahvistaa työelämävalmiuksia luodaan uusi koulutussopimusmalli. Kevään 2016 aikana käynnistetään pilottihankkeita, joissa koulutussopimusmallia kehitetään soveltumaan erityisesti maahanmuuttajien tarpeisiin.
Lasten osallistumista varhaiskasvatukseen edistetään suomen tai ruotsin kielen taidon vahvistumiseksi. Myös äitien mahdollisuutta osallistua kielikoulutukseen edistetään järjestämällä kielikoulutusta niin, että samalla kun äidit osallistuvat kielikoulutukseen lapsille järjestetään varhaiskasvatusta.
Maahanmuuttajataustaisten opettajien rekrytointia halutaan lisätä.
Ohjausryhmä pohti myös kulttuuristen ristiriitojen ehkäisemistä. Oppilas- ja opiskelijakunnilla on tässä merkittävä rooli. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuutta oppilaitoksen ja korkeakoulun toiminnassa on syytä lisätä. Kasvattajien ja opettajien peruskoulutuksessa on vahvistettava monikulttuurisuusopintoja. Monikulttuurisuustyötä tukevan oppimateriaalin saatavuus varmistetaan.
Lisätietoja:
– ohjausryhmän puheenjohtaja, johtaja Kirsi Kangaspunta (OKM), puh. 02953 30136
– ministerin erityisavustaja Matias Marttinen, puh. 044 269 3113
– – –
– Suomeen tuli vuonna 2015 yhteensä 32 400 turvapaikanhakijaa. Heistä alaikäisiä oli 5 500, joista yksin maahan tulleita oli 2 800.
– Suurimmat Suomeen saapuneet hakijaryhmät ovat tulleet Irakista, Somaliasta, Albaniasta, Afganistanista ja Syyriasta.
– Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti pikakartoituksen turvapaikanhakijoiden koulutus- ja työkokemusprofiilista syksyllä 2015.
– Maahanmuuttajien koulutukseen on opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokassa budjetoitu vuodelle 2016 noin 100 miljoonaa euroa. Näistä 75,6 miljoonaa kohdistuu perusopetukseen valmistavaan opetukseen.
Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi; kipupisteet ja kehittämisehdotukset –selvitys