Tiedote: Erillinen viittomakielilaki sai kannatusta lausuntokierroksella

Lausuntopyynnön pohjana oli oikeusministeriössä laadittu arviomuistio, jossa tarkasteltiin eri vaihtoehtoja viittomakielisten kielellisten oikeuksien edistämiseksi.

Vaihtoehtoina olisi parantaa nykyisen lainsäädännön toimivuutta ja soveltamista, kehittää olemassa olevaa lainsäädäntöä tai säätää erillinen viittomakielilaki. Lausuntopyyntöön vastasi yhteensä 18 tahoa, ja palaute on nyt koottu julkaisuksi.

Monet lausunnonantajat puoltavat viittomakieliä koskevan lyhyen erillislain säätämistä sen lisäksi, että voimassaolevaa erillislainsäädäntöä muutetaan tarvittavilta osin. Ongelmalliseksi koetaan muun muassa se, ettei viittomakielisten palveluiden kehittäminen ole selkeästi minkään hallinnonalan päävastuulla.

Varhaiskasvatukseen suunnatut toimenpiteet nähdään erityisen tärkeinä kielitaidon kehittymisen kannalta. Lausunnoissa kiinnitetään myös huomiota YK:n vammaisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen merkitykseen. Erityistä huomiota kiinnitetään suomenruotsalaisen viittomakielen asemaan.

Olemassa olevan lainsäädännön kehittämistä puoltavissa lausunnoissa todetaan muun muassa, ettei kunnille pitäisi antaa sellaista uutta velvoitetta järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon viittomakielisiä palveluja, josta ne eivät voi suoriutua. Ongelmana on jo nyt se, ettei esimerkiksi viittomakielentaitoista henkilökuntaa ole tarpeeksi.

Oikeusministeriö ei ole ottanut kantaa siihen, onko vallitsevaa oikeustilaa tarpeen muuttaa. Tätä asiaa ja mahdollisia jatkotoimia harkitaan ministeriössä nyt saadun lausuntopalautteen pohjalta.

Tiedote ja muistot oikeusministeriön sivuilla

Lisätietoja:

ylitarkastaja Maria Ranta-Muotio, puh. 02951 50202
sähköposti: etunimi.sukunimi@om.fi