Tiedote: Hallitukselta periaatepäätös kansalliskielistrategiasta
Valtioneuvoston tiedote 20.12.2012 13.40
Hallitukselta periaatepäätös kansalliskielistrategiasta
Valtioneuvosto on 20. joulukuuta antanut periaatepäätöksen kansalliskielistrategiasta. Se on pääministerin johdolla valmisteltu hallitusohjelmahanke ja valtioneuvoston ensimmäinen kielistrategia.
Kansalliskielistrategiaa tarvitaan, jotta suomea ja ruotsia puhuvien kielelliset perusoikeudet voisivat toteutua täysimittaisesti ja kahdesta kansalliskielestä seuraavat hyödyt saataisiin yhteiskunnan käyttöön. Tavoitteena on Suomi, jossa on kaksi elinvoimaista kansalliskieltä ja jossa molemmat kielet näkyvät, kuuluvat ja hyväksytään.
Strategia koskee suomea ja ruotsia äidinkielenä, toisena kansalliskielenä ja maan yhteisinä kielinä maahanmuuttajille. Kielet tarvitsevat käyttöä ja kehittämistä. Esimerkiksi suomen kielen tulevaisuus on Suomen rajojen sisällä, sillä suomen kieltä huolletaan ja kehitetään ainoastaan Suomessa. Ruotsin kieli vähemmän käytettynä kansalliskielenä tarvitsee puolestaan yhteiskunnan tukea, jotta sitä voidaan käyttää myös julkisuudessa ja kaikilla yhteiskuntalohkoilla.
Hallituksen toimenpiteet
Strategiassa esitetään pitkän aikavälin toimia ja hallituksen toimenpiteet kuluvalle hallituskaudelle. Viimeksi mainittuja on yli 20 ja ne jakautuvat kolmeen ryhmään: kansalliskielten näkyvyyden lisäämiseen ja kielilainsäädännön systemaattiseen soveltamiseen hallinnon prosesseissa; suomen ja ruotsin kielen taidon vahvistamiseen ja kulttuurin arvostamiseen; valtioneuvoston suosituksiin kunnille, kuntayhtymille ja korkeakouluille.
Hallituksen toimenpiteisiin kuuluu muun muassa molempien kansalliskielten näkyvyyden lisääminen ja kielten oppimismahdollisuuksista ja kieliryhmien kohtaamismahdollisuuksista tiedottaminen.
Toimenpiteisiin kuuluu myös kielikylpytoiminnan laajempi mahdollistaminen. Tätä varten laaditaan kielikylpyopetuksen opetussuunnitelma ja selvitetään kielikylpyopettajien määrällinen tarve, jotta riittävä kielikylpyopettajakoulutus voidaan turvata. Lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustaitoa sekä lukuharrastusta edistetään äidinkielen vahvistamiseksi. Kansallinen termipankki luodaan kaikkien käyttöön suomen- ja ruotsinkielisen sanaston vaalimiseksi, kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi.
Maahanmuuttajien mahdollisuuksia oppia kansalliskieliä ja saada tietoa maan kaksikielisyydestä lisätään. Muun muassa selvitetään mahdollisuus aloittaa toisen kansalliskielen opiskelu lukiossa.
Kahden kielen on oltava läsnä kaikessa tulevaisuuden suunnittelussa. Tästä syystä on osana hallinnollisia uudistuksia ja lainvalmisteluhankkeita suoritettava kielellisten vaikutusten arviointi, ja vaikutusarvioinnin tulos otetaan asianmukaisesti huomioon uudistusten toteutuksessa.
Käytännön työvälineet ja täytäntöönpano
Kansalliskielistrategian liitteeseen sisältyy käytännön työvälineitä, joiden tarkoituksena on helpottaa kielilainsäädännön soveltamista käytännön tilanteissa ja edistää molempien kansalliskielten käyttöä ja näkyvyyttä. Työvälineet koskevat kielilainsäädännön huomioon ottamista muun muassa viranomaisten työryhmätyössä, hankintamenettelyssä ja julkaisuprosesseissa. Niiden käyttöönottoa suositellaan myös kunnille ja kuntayhtymille.
Keskeinen elementti kansalliskielistrategian onnistumiselle on strategian tehokas täytäntöönpano. Hallituksen toimien täytäntöönpanolle on merkitty vastuutahot ja yleisvastuu täytäntöönpanosta ja sen seurannasta annetaan oikeusministeriölle.
Jokainen ministeriö nimittää johdon tueksi nimitetään kansalliskielihenkilön ja näistä muodostuu valtioneuvoston kansalliskieliyhdyshenkilöverkosto. Yhteyshenkilöiden tehtävänä on muun muassa avustaa strategian täytäntöönpanossa jakamalla tiedota siihen sisältyvistä käytännön työvälineistä. Kansalliskieliyhdyshenkilöiden nimittämistä suositellaan myös kaksikielisille kunnille ja kuntayhtymille.
Tiedote valtioneuvoston kanslian sivuilla