Tiedote: Selvitys kieltenopetuksen varhentamisesta kunnissa julkaistu

Pian kaikki ekaluokkalaiset opiskelevat vierasta kieltä

Globalisoituvassa maailmassa kielitaito on yhä tärkeämpää. Varhain aloitettu kielten opetus voi tutkimusten mukaan vaikuttaa asenteisiin kieliä ja niiden opiskelua kohtaan. Valtioneuvoston päätöksellä 1.1.2020 lähtien kaikissa Suomen peruskouluissa aloitetaan toisen tai vieraan kielen opetus viimeistään ensimmäisen kouluvuoden kevätlukukaudella.

Kieltenopetusta on tavalla tai toisella varhennettu alkamaan ennen perusopetuksen 3. vuosiluokkaa jo noin kolmasosassa Suomen kunnista. Tämä käy ilmi Kristiina Skinnarin ja Sannina Sjöbergin tuoreesta selvityksestä. Selvitys tehtiin Jyväskylän yliopiston soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa opetus- ja kulttuuriministeriön tilaamana.

– Joissakin kunnissa kieltenopetusta oli tosin varhennettu vain osassa päiväkoteja, esikouluja tai kouluja. Lisäksi osa opetuksesta on varsinaisen opetussuunnitelman ulkopuolista, hankerahoituksella toteutettua kielirikasteista toimintaa. Monet lapset ja vanhemmat ovat kuitenkin kokeneet tällaisen toiminnan innostavana, Skinnari kertoo.

Varhennettu kieltenopetus toimii, jos se on laadukasta

Tutkimusten mukaan varhain aloitettu kielten opetus motivoi kielten opiskeluun ja voi vaikuttaa asenteisiin kieliä kohtaan. Varhainen kieltenopetus on kuitenkin hyödyllistä vain, jos se on laadukasta eli suulliseen kielitaitoon keskittyvää, toiminnallista, innostavaa ja kaikkia osallistavaa.

Laadukas varhainen kielten opetus ei ole sidottu vain kognitiivisiin tavoitteisiin. Yksi laatutekijä on myös, että kaikki lapset erilaisista kieli- ja kulttuuritaustoista ja erilaisista kyvyistä huolimatta voivat tasapuolisesti osallistua kielten opetukseen ja kokea siinä onnistumisen ja oppimisen elämyksiä.

– Laadukkaasti toteutettu varhainen kieltenopetus voi parhaimmillaan herättää kiinnostuksen ja uteliaisuuden eri kieliä ja kulttuureita kohtaan, kehittää kielitietoisuutta sekä madaltaa kynnystä oppia ja käyttää kielellisiä resursseja monipuolisesti ja rohkeasti, Skinnari sanoo.

Laajan kielivalikoiman tarjoaminen sekä varhennetun kieltenopetuksen järjestäminen kaikille oppilaille kaikissa kunnissa on kuitenkin haasteellista muun muassa opettajaresurssien puutteen tai kouluverkoston hajanaisuuden vuoksi. Joissakin kunnissa esteitä on kuitenkin onnistuttu ylittämään.

– Näissä kunnissa kieltenopetuksen varhentamisen takana ollaan oltu koko yhteisön voimin. Asiasta on keskusteltu avoimesti ja toteutettu yhdessä tehtyjä suunnitelmia. Opetukseen on haluttu panostaa, koska se on nähty sijoituksena oppilaiden tulevaisuuteen, Skinnari sanoo.

Lisätietoja:

Kristiina Skinnari

kristiina.skinnari(at)jyu.fi

040 805 3351

Varhaista kieltenopetusta kaikille. Selvitys varhaisen ja vapaaehtoisen kieltenopetuksen tilasta sekä toteuttamisen edellytyksistä kunnissa (2018). Linkki selvityksen verkkojulkaisuun: https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/solki/tutkimus/julkaisut/pdf-julkaisut/varhaista-kieltenopetusta-kaikille-4.pdf