Tiedote: Suomen opettajat ja rehtorit pitävät työstään
Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote (25.6.2014):
OECD-tutkimus: Suomen opettajat ja rehtorit pitävät työstään ja valitsisivat ammatin uudelleen
Suomalaiset yläkoulujen opettajat ja rehtorit pitävät työstään. Oma koulu nähdään hyvänä työpaikkana. Opettajat myös valitsisivat uudelleen opettajan ammatin. Tulokset ilmenevät OECD:n TALIS 2013 -tutkimuksesta, joka julkistettiin keskiviikkona.
Suurin osa yläkoulun opettajista arvioi, että he pystyvät opetuksessaan vaikuttamaan paljon oppimista edistäviin asioihin. Opettajat saavat oppilaat uskomaan, että he voivat menestyä opinnoissaan. Opettajat osaavat tehdä hyviä kysymyksiä oppilailleen ja pystyvät luokassa valvomaan häiritsevää käyttäytymistä. He auttavat oppilaita ajattelemaan kriittisesti. Melkein kaikki (97 prosenttia) yläkoulun opettajista ovat sitä mieltä, että opettajat ja oppilaat tulevat hyvin toimeen toistensa kanssa. Samaa mieltä ovat rehtorit.
TALIS 2013 (Teaching and Learning International Survey) on Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n toteuttama kansainvälinen opetuksen ja oppimisen tutkimus, johon osallistui 34 maata, Suomesta yli 150 yläkoulua ja yli 2 700 opettajaa.
Tutkimus keskittyi opettajien työoloihin ja tapoihin, joilla opettajan työtä arvioidaan. Se analysoi, kohtaavatko opettajien ammatilliset kehittymistarpeet ja täydennyskoulutuksen tarjonta. TALIS tarkasteli myös rehtorien roolia ja heidän antamaansa tukea opettajille. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa osallistujamaille kansainvälistä vertailutietoa opetusta, oppimista ja koulujen johtamista edistävistä tekijöistä.
Tutkimuksen mukaan yläkoulujen opettajat ja rehtorit pitävät työstään. Oppimisen arvostus on yhteiskunnassamme korkealla. Tätä mieltä on 57 prosenttia opettajista. Esimerkiksi Ruotsissa vain viisi prosenttia opettajista uskoo, että heidän työtään arvostetaan. Luvut eivät ole suuria myöskään Virossa (14 %), Tanskassa (18 %) eivätkä Norjassa (31 %).
Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru iloitsee tutkimustuloksista.
– On erinomaista, että Suomen – toisin kuin monen muun OECD-maan – ei tarvitse kokea ongelmia, joita seuraa, kun ei ole tulijoita opettajankoulutukseen ja opetustyöhön. On tärkeätä, että osaamme toimia niin, että nykyinen myönteinen tilanne voi jatkua.
– Suomalainen yläkoulun opettaja käyttää oppitunnista opetukseen enemmän aikaa kuin TALIS-maissa keskimäärin. Monissa maissa hallinnollisiin tehtäviin kuluu enemmän opettajan aikaa kuin Suomessa. Suomessa on hallinnollista henkilökuntaa yksi 12:ta opettajaa kohti, kun TALIS-maiden keskimääräinen suhde on yhden suhde kuuteen. Suomessa opettajilla on siis puolet vähemmän hallinnollista taakkaa kuin keskimäärin. Kiurun mukaan hyvä uutinen on myös, että Suomessa koulujen henkilökunnalla on rehtoreiden mukaan yhteinen näkemys koulunkäynnistä ja oppimisesta. – Henkilökunta käy avoimesti keskustelua työssä koetuista hankaluuksista, ja kollegat kunnioittavat toisiaan, hän sanoo.
Opettajuuden hyvät puolet painavat 95 prosentilla suomalaisista opettajista vaakakupissa selvästi enemmän kuin huonot. He ovat tyytyväisiä tekemiseensä koulussa (95 %) ja nauttivat työstään (91 %). He suosittelisivat kouluaan hyvänä työpaikkana (88 %) ja jos saisivat päättää uudelleen, valitsisivat yhä opettajan ammatin (85 %). Tutkimuksen mukaan luokkakoolla on vain vähän merkitystä opettajan työtyytyväisyyteen Suomessa.
Opettajien osallistuminen ammatillista kehittymistä tukevaan koulutukseen on Suomessa selvästi vähäisempää kuin muissa tutkimusmaissa. Kun opettajat osallistuvat täydennyskoulutukseen keskimäärin kahdeksan päivää vuodessa TALIS-tutkimukseen osallistuneissa maissa, on Suomessa osallistumispäivien määrä vain kolme. Suomessa vain harvalla opettajalla on koulutus- ja kehittämissuunnitelma. Pitkäkestoisen ja ammatillista osaamista laaja-alaisesti kehittävän täydennyskoulutuksen kysyntä on laskussa. Perehdytyksen järjestäminen uusille opettajille on kansainvälisesti vertaillen meillä vähäistä.
– Täydennyskoulutuksen osallistumisesteiden selvittäminen ja suunnitelmallinen vähentäminen on opetushallinnon keskeisiä tulevaisuuden haasteita. Opettajien perus-, perehdytys- ja täydennyskoulutuksesta tulee muodostaa jatkumo tukemaan opettajan ammatillista kehittymistä. Tähän tarvitaan korkeakoulujen ja koulujen kumppanuutta, muistuttaa ministeri Kiuru.
TALIS 2013 -tutkimuksen toteutti Suomessa Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimuksen alakouluja, lukioita ja ammatillisia oppilaitoksia sekä Pisa-kouluja koskevat tulokset raportoidaan erikseen vuoden 2014 lopulla ja vuonna 2015.
Lisätietoja:
- opetusneuvos Armi Mikkola (OKM), puh. 029 533 0214
- pääsihteeri Kimmo Hämäläinen (OPH), puh. 029 533 1235
- projektipäällikkö Matti Taajamo (JY, Koulutuksen tutkimuslaitos), puh. 040 805 4281
http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2014/TALIS_2013.html
Koulutuksen tutkimuslaitoksen TALIS-sivut: https://ktl.jyu.fi/talis