Tiedote: Suomen osaamisperusta jää jälkeen kansainvälisestä kehityksestä
Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote (21.10.2014):
Suomen osaamisperusta jää jälkeen kansainvälisestä kehityksestä
Suomalaisen yhteiskunnan osaamisperustassa on yhä vahvuuksia, mutta keskeisillä osa-alueilla osaamisperusta on heikentynyt tai jäänyt jälkeen kansainvälisestä kehityksestä. Tiedot ilmenevät Kansallisen osaamisperustan vahvistaminen -hankkeen loppuraportista.
Kansallisen osaamisperustan vahvistaminen -hankkeen tavoitteena on ollut tukea osaamiseen perustuvaa taloudellista kasvua, tuottavuuden nousua ja työllisyysasteen nostamista sekä arvioida työmarkkinoiden ja kansalaisyhteiskunnan koulutukselle aiheuttamia muutospaineita. Hankkeessa on ilmestynyt neljä raporttia – nyt ilmestynyt on hankkeen loppuraportti.
Tulevaisuuden kannalta välttämättömien luku- ja laskutaidon taso on kaikkien oppimistulosarviointien perusteella Suomessa laskussa. Samalla Suomen vahvuutena toiminut tasa-arvo näyttää heikentyneen. Sosiaalinen tausta vaikuttaa yhä voimakkaammin oppimistuloksiin.
Suomalaisten koulutustason nousu on käytännössä pysähtymässä ja koulutusrakenne vakiintumassa 2010- ja 2020-lukujen vaihteessa. 2020-luvun alkuun mennessä työiästä poistuvat viimeiset ikäluokat, joissa perusasteen koulutuksen varassa olevien osuus on nuoria ikäluokkia korkeampi. Tämän jälkeen matalasti koulutettujen osuus työikäisestä väestöstä käytännössä vakiintuu.
Kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutus- ja osaamistaso ei nuorissa ikäryhmissä ole enää poikkeuksellisen korkea. Aikuisväestön PIAAC-tutkimuksessa nuorten ikäluokkien osaamistaso on olennaisesti heikompi kuin vanhempien ja PISA-tutkimuksessa osaamisen taso on laskussa.
2000-luvulla korkeasti koulutettujen osuus on nuorissa ikäluokissa ollut Suomessa vakaa, mutta muissa kehittyneissä maissa koulutustason nousu on nostanut korkeasti koulutettujen osuutta merkittävästi. Nuorissa ikäluokissa suomalaiset eivät ole enää poikkeuksellisen koulutettuja, vaan OECD-maiden keskitasolla. Matalasti koulutettujen osuus on nuorissa ikäluokissa vakiintunut maailmanlaajuisesti alhaiselle tasolle, mutta on korkeampi kuin suuressa osassa kehittyneitä maita.
Muita kehittyneitä maita olennaisesti hitaammasta koulutustason noususta seuraa, että Suomen työikäisen väestön koulutustaso tulee vuonna 2030 olemaan hyvin lähellä OECD-maiden ja Euroopan maiden keskitasoa. Maailman kärkimaiden tasolle yltävän koulutustason saavuttaminen nuorissa ikäryhmissä tai koko työikäisessä väestössä ei todennäköisesti ole mahdollista vuoteen 2030 mennessä, vaikka koulutukseen tehtäisiinkin erittäin huomattavia panostuksia.
Lisätietoja: erityisasiantuntija Aleksi Kalenius (OECD), puh. +33 (0)6 76 22 81 65
http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2014/kansallisen_osaamisperustan_vahvistaminen.html
Sarjassa ovat aiemmin ilmestyneet raportit:
http://www.minedu.fi/OPM/Verkkouutiset/2014/09/Suomen_koulutustaso.html?lang=fi
http://www.minedu.fi/OPM/Verkkouutiset/2014/06/Koulutus_ja_tyollisyys.html?lang=fi&extra_locale=fi
http://www.minedu.fi/OPM/Verkkouutiset/2014/06/korkeasti_koulutetut.html?lang=fi&extra_locale=fi
http://www.minedu.fi/OPM/Verkkouutiset/2014/01/Koulutustarjonta.html?lang=fi&extra_locale=fi