Tiedote: Yhdeksäsluokkalaisten englannin taitoja arvioitiin keskellä koronaa – osaaminen jäi kouluarvosanaan 7

Oppilailla on tyydyttävä englannin kielen taito heidän siirtyessään perusopetuksesta jatko-opintoihin. Tulos vastaa vain osittain oppilaiden saamia englannin kouluarvosanoja. Englannin osaamista selittävät eniten luottamus omaan osaamiseen, englannin harrastaminen vapaa-ajalla ja arviointitehtäviin käytetyn ajan pituus.

Tiedote 14.9.2022 

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) arvioi maaliskuussa 2021 A-englannin oppimistuloksia 9. luokan lopussa. Arviointi järjestettiin keskellä koronapandemiaa, mistä johtuen runsas puolet oppilaista teki tehtävät etäopetuksessa ja loput lähiopetuksessa.

Oppilaiden vahvin taito oli luetun ymmärtäminen, seuraavaksi puhuminen ja kuullun ymmärtäminen. Heikoimmat tulokset saatiin kirjoitustehtävissä. Kouluarvosanoin kuvattuna oppilaista enemmistön osaaminen oli luetun ymmärtämisessä 8, puhumisessa ja kuullun ymmärtämisessä 7 ja kirjoittamisessa 6. Kaikki neljä osataitoa tehneistä oppilaista 29 % ei yltänyt hyvään osaamiseen (kouluarvosana 8) missään osataidossa. Tulokset ovat laskeneet vuodesta 2013, jolloin edellinen yhdeksäsluokkalaisten A-englannin arviointi järjestettiin.

Osaaminen eriytynyt alueellisesti ja jatko-opintosuunnitelmien mukaan

Tyttöjen ja poikien osaamisessa ei ollut eroja. Alueittain tarkasteltuna Etelä-Suomen oppilaat menestyivät muiden AVI-alueiden oppilaita paremmin kaikissa osataidoissa. Myös kaupunkikouluissa osaaminen oli parempaa kuin taajaamissa ja maaseudulla. Oppilaiden jatko-opintosuunnitelmat olivat selkeästi yhteydessä kielitaitoon: lukioon aikovien kielitaito oli kaikissa osataidoissa ammatilliseen koulutukseen aikovien kielitaitoa parempi.

- Jatko-opintojen kannalta heikohko menestyminen eritoten kirjoittamisen tehtävissä tarkoittaa haasteita toisen asteen opinnoissa ja opetuksessa. Vaikka oppilaat käyttävät englantia vapaa-ajallaan ja siten kokevat englannin taitonsa hyväksi, vapaa-ajan kielenkäyttötilanteet eroavat usein opinnoissa ja myöhemmin työelämässä vastaantulevista tilanteista. Toiselle asteelle näyttää myös siirtyvän melko heterogeeninen joukko oppilaita, joista osalla on enintään tyydyttävät taidot, pohtii arviointiryhmän jäsen, dosentti Katja Mäntylä Jyväskylän yliopistosta. Mäntylä toimii myös ylioppilastutkintolautakunnassa.

Käsitys omasta osaamisesta, englannin käyttäminen vapaa-ajalla ja tehtäviin käytetty aika yhteydessä parempiin tuloksiin

Oppilailla on hyvin myönteinen käsitys englannin hyödyllisyydestä ja omasta englannin osaamisestaan. Englantia käytetään oppituntien ulkopuolella esimerkiksi elokuvien ja videoklippien katseluun, musiikin kuunteluun ja somen seuraamiseen, mikä näkyy myös parempina tuloksina. Myös tehtävien tekemiseen käytetyn ajan pituus on yhteydessä osaamiseen.

Samasta osaamisesta saa erilaisia arvosanoja

Kun arvioinnin tuloksia tarkasteltiin suhteessa kouluarvosanoihin, havaittiin, että saman tuloksen arvioinnissa saaneet oppilaat ovat saaneet eri kouluissa varsin erilaisia arvosanoja. Karvin arviointi kohdistui kuitenkin vain osaan opetussuunnitelman sisällöistä, jolloin esimerkiksi tuntityöskentelyn osuus arvosanassa jäi arvioinnin ulkopuolelle.

- Erityisesti puhumistehtävissä koulujen välinen vaihtelu oli suurta, mikä voi osaltaan kertoa siitä, että arviointikriteereitä tulkitaan kouluissa eri tavalla. Vuonna 2020 käyttöön otettujen päättöarvioinnin kriteerien jalkauttamiseksi opettajat tarvitsevatkin runsaasti käytännön harjoittelua ja malliarviointeja kullakin arvosanalla vaaditun osaamisen konkretisoimiseksi, toteaa johtava arviointiasiantuntija Marita Härmälä.

Millaisiin toimiin arvioinnin tulokset antavat aihetta?

Ensinnäkin perusasteella tulee kiinnittää enemmän huomiota niiden oppilaiden tukemiseen, joiden englannin kielen osaaminen uhkaa jäädä heikoksi perusopetuksen päättövaiheessa. Toiseksi tulee lisätä kouluarvosanojen läpinäkyvyyttä ja vertailukelpoisuutta. Tarvitaan lisäselvityksiä siitä, mistä osatekijöistä oppilaiden päättöarviointi koostuu. Kolmas kehittämiskohde on oppilaiden puhumisrohkeuden lisääminen. Englannin puhumista tulee harjoitella nykyistä monipuolisemmin erilaisissa kasvokkain tapahtuvissa arkielämän tilanteissa, mutta myös etäyhteyksien antamia mahdollisuuksia hyödyntäen.

  • Osallistujat: 4 353 suomen- ja 669 ruotsinkielistä oppilasta (suomenkielisiä kouluja 114 ja ruotsinkielisiä 16).
  • Arviointi toteutettiin digitaalisesti, oppilaista lähes puolet teki tehtävät etäopetuksessa.
  • Oppilaiden kielitaitoa arvioitiin kuullun ja luetun ymmärtämisen tehtävillä sekä puhumis- ja kirjoittamistehtävillä.
  • Arviointi perustuu Eurooppalaisen viitekehyksen pohjalta laadittuun suomalaiseen sovellukseen, jossa taitotaso B1.1 (Toimiva peruskielitaito) vastaa kouluarvosanaa 8.
  • A-englanti on perusopetuksessa yleisimmin opiskeltu vieras kieli. Vuosiluokilla 7−9 sitä opiskelevat lähes kaikki.

 

Lisätietoja:

Johtava arviointiasiantuntija Marita Härmälä, puh. 029 533 5560, etunimi.sukunimi@karvi.fi

 

Raportti: Härmälä, M., & Marjanen, J. 2022. Englantia koronapandemian aikaan - A-englannin osaaminen 9. luokan lopussa keväällä 2021. Julkaisut 22:2022. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.