Toimintaohjelma: Hyvä virkakieli on mahdollista

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote (30.1.2014)

Toimintaohjelma: Hyvä virkakieli on mahdollista

Selkeä, ymmärrettävä ja asiallinen kielenkäyttö säästää aikaa ja vaivaa, tehostaa viranomaistyötä ja vahvistaa kansalaisten oikeusturvaa. Virkakielen laadusta ovat vastuussa julkishallinnon korkeimmat päättävät elimet, virastojen johto ja jokainen työntekijä. Virkakielen toimintaohjelmassa on ehdotuksia kaikille näille ryhmille, jotta hallintolain vaatimus hyvästä kielenkäytöstä toteutuisi nykyistä paremmin. Esitys luovutettiin opetusministeri Krista Kiurulle torstaina.

Eduskunnalle ja valtioneuvostolle kohdistetaan toimenpide-ehdotuksia siitä, miten toimintatapoja ja rakenteita luodaan sellaisiksi, että viranomaisilla on mahdollisimman hyvät lähtökohdat palvella asiak-kaita hyvien tekstien avulla.

Koko julkishallinnon ohjeistusta ja koulutusta tulisi parantaa. Laaditaan yhteiset menettelyohjeet julkishallinnon nimien, virkanimikkeiden ja termien suunnittelusta sekä ohjeet niiden kieliasusta. Esitetään, että kootaan julkishallinnon mallitekstien tietokanta ja tekstejä myös vähennetään ja lyhennetään. Kehitetään viranomaisille yhteistä kirjoittamiskoulutusta ja virkakielen laadun arviointia. Lainvalmistelijoille järjestetään lisää kielenkäytön koulutusta ja ohjeistusta.

Virastot ovat suoraan yhteydessä asiakkaisiin. Kielenkäytön parantamiseksi ehdotetaan, että virastot nimeävät virkakielivastaavan ja virkakielen kehittämistiimin, kuvaavat työprosesseissaan tekstien laatimista ja kääntämistä koskevat työvaiheet, julkaisevat virkakieliohjeet intranetissä ja selkiyttävät asiointiprosesseja asiakkaille. Lisäksi suositellaan, että virastot rakentavat sellaisia tekstintuotantoon tarkoitettuja tietojärjestelmiä, jotka kykenevät palvelemaan ymmärrettävän tekstin tekemistä. Asiakkailla tulee edelleen olla mahdollisuus henkilökohtaiseen asiointiin.

Viranomaisten yhteistyötä vahvistamaan ehdotetaan perustettavaksi virkakielivaltuutetun virka, säädettäväksi paikannimilaki ja käynnistettäväksi kampanja hyvää virkakieltä edistämään.

Suosituksia annetaan myös oppilaitoksille. Kaikkiin peruskoulun jälkeisiin tutkintoihin tulisi kuulua riittävästi suomen tai ruotsin opintoja, jotta opiskelija hallitsee oman alansa kielenkäytön ja osaa viestiä siitä yleistajuisesti. Lisäksi yliopistojen tulee linjata yhä selvemmin sitä, miten suomen ja ruotsin kieltä käytetään englannin rinnalla opetuksessa, tutkimuksessa ja hallinnossa. Muun kuin suomen- ja ruotsinkielisille opiskelijoille pitää järjestää riittävästi kansalliskielten opintoja.

Työryhmä teki ehdotuksia laatiessaan kolme kyselyä: kaikille suomalaisille osoitettiin kysely virkakieltä koskevista hyvistä ja huonoista kokemuksista (240 vastausta), kunnille kysely niiden kielenhuoltotilanteesta (158 vastausta) ja valtion virastoille kysely nimien, virkanimikkeiden ja termien muodostamisesta valtionhallinnossa (209 vastausta). Lainauksia vastauksista on mukana myös raportissa.

Hyvän virkakielen toimintaohjelma:
http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2014/hyva_virkakieli.html

Lisätietoja:

• työryhmän puheenjohtaja, johtaja Pirkko Nuolijärvi, Kotimaisten kielten keskus, puh. 0295 333 220
• työryhmän sihteeri, erikoistutkija Aino Piehl, Kotimaisten kielten keskus, puh. 0295 333 271
• ylitarkastaja Anne Luoto-Halvari, opetus- ja kulttuuriministeriö, puh. 0295 330 200

Taustaksi:

• Suomen kieli sai ruotsin rinnalla aseman virkakoneiston kielenä asetuksella 1863.
• Viranomaiskielen ymmärrettävyyteen ryhdyttiin kiinnittämään huomiota vasta 1970-luvulla.
• Velvoite ymmärrettävään kielenkäyttöön on kirjattu hallintolakiin (voimaan 2004).
• Vuonna 2009 tehdyn tutkimuksen mukaan puolet vastaajista oli sitä mieltä, että virkakielen laatuvaatimukset toteutuvat joko ”melko huonosti” tai ”eivät lainkaan”.
• Nykyinen hallitus kirjasi 2011 ohjelmaansa säädöskielen, viranomaisviestinnän ja asioinnin kielen kehittämisen.