UTH-tutkimus: Suomen tai ruotsin kielitaito vähintään keskitasoa kolmella neljästä ulkomaalaistaustaisesta
Tilastokeskuksen uutinen (2.11.2015)
Suomen tai ruotsin kielitaito vähintään keskitasoa kolmella neljästä ulkomaalaistaustaisesta
Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimus (UTH) tarjoaa ensi kertaa kattavaa tietoa ulkomaalaistaustaisten koulutuksesta ja kielitaidosta. Tiedot kuvaavat 15–64-vuotiasta Suomessa vuonna 2014 vakinaisesti asunutta ulkomaista syntyperää olevaa väestöä.
Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisista kolme neljästä osasi suomea vähintään kohtuullisesti vuonna 2014. Lähes viidennes arvioi suomen tai ruotsin taitonsa peräti äidinkielen tasoiseksi. Vastaavasti noin neljännes ulkomaalaistaustaisista hallitsi suomesta korkeintaan alkeet. Suomen taito on yleensä sitä parempi, mitä nuorempana Suomeen on muuttanut.
Ensimmäisen polven maahanmuuttajista suurin osa (62 %) oli osallistunut suomen tai ruotsin kielikursseille. Pakolaistaustaisista lähes jokainen oli osallistunut kursseille, työn perässä muuttaneista alle puolet. Opiskelujen vuoksi Suomeen muuttaneet ja afrikkalaistaustaiset kokivat eniten tarvetta kotoutumista ja työllistymistä edistäville kursseille.
Artikkeli ulkomaalaistaustaisten kielitaidosta
Ulkomaalaistaustaisessa väestössä paljon korkeasti ja paljon matalasti koulutettuja
Joka kuudennella 25–54-vuotiaalla ulkomaalaistaustaisella ei ollut perusasteen jälkeistä koulutusta vuonna 2014, mikä on selvästi suurempi osuus kuin suomalaistaustaisella väestöllä. Kahdella viidestä oli kuitenkin korkea-asteen tutkinto kuten suomalaistaustaisillakin.
Korkea-asteen suorittaneiden osuus vaihtelee maahantulon syyn mukaan: pakolaistaustaisista vajaalla viidenneksellä (18 %) oli korkea-asteen tutkinto, muissa ulkomaalaisryhmissä taas 36–72 prosentilla. Niin ulkomaalais- kuin suomalaistaustaisten keskuudessa naiset olivat miehiä useammin korkeasti koulutettuja.
Artikkeli ulkomaalaistaustaisten koulutustasosta
Ulkomaalaistaustaiset nuoret jatkavat toisen asteen koulutukseen suomalaistaustaisia harvemmin
Vuonna 2014 Suomessa asuneista ulkomaalaistaustaisista nuorista suurempi osa oli keskeyttänyt koulunkäyntinsä varhain tai oli kokonaan työn ja koulutuksen ulkopuolella kuin suomalaistaustaisista nuorista. Ulkomaalaistaustaisista nuorista 14 prosenttia oli jättänyt koulunkäyntinsä peruskouluun, suomalaistaustaisista kuusi prosenttia. Niin ulkomaalais- kuin suomalaistaustaisten joukossa miehet keskeyttävät naisia useammin koulunkäyntinsä varhain.
Yleisin syy opiskelun lopettamiseen oli työelämään siirtyminen. Naisilla varhainen perheenperustaminen selitti osaltaan työn ja koulutuksen ulkopuolelle jäämistä.
Ulkomaalaistaustaisissa nuorissa oli kuitenkin saman verran korkeasti koulutettuja kuin suomalaistaustaisissa nuorissa, lähes puolet 30–34-vuotiaista. Tulosten mukaan koulutus myös periytyy maahanmuuttajilla vanhemmilta lapsille samaan tapaan kuin kantaväestössä.
Artikkeli koulutukseen osallistumisesta
Lisätietoja:
Yliaktuaari Liisa Larja 029 551 3461
Yliaktuaari Tarja Nieminen 029 551 3561
Erikoistutkija Hanna Sutela 029 551 2907
Yliaktuaari Mika Witting 029 551 3571
Uutinen Tilastokeskuksen sivuilla