Visioraportti: Vieraiden kielten opiskelun ja osaamisen tulevaisuus Suomessa

11.3.2025

Suomalaisen vieraiden kielten koulutuksen tilanne on ollut huolestuttava jo pitkään, mutta tilanteen kokonaisarvio on puuttunut. Näin todetaan helmikuussa 2025 valmistuneessa raportissamme, jossa esittelemme suomalaisen vieraiden kielten koulutuksen tilannetta erityisesti peruskouluissa. Raportin pääviesti kuuluu: Suomalaisen yhteiskunnan kielitaitovarannon ja kielellisen huoltovarmuuden turvaaminen edellyttää pikaisia toimenpiteitä.

Raportin pohjalta on tehty Opetus- ja kulttuuriministeriön Peruskoulun tulevaisuustyö -kehittämishankkeelle lausunto vieraiden kielten opetuksen tilanteesta peruskoulussa. (Lyhennelmä viestin alaosassa)

Raportin voi ladata täältä ja sitä voi jakaa vapaastI:

https://sukol.fi/ajankohtaista/vieraiden-kielten-opiskelun-ja-osaamisen-taso-suomessa/

terv. 

Marjut Johansson, Leena Kolehmainen, Mika Lähteenmäki, Outi Vilkuna ja Satu Koistinen

****

Tilanne: Peruskoulun vieraiden kielten opetus on yksipuolistunut ja vähentynyt radikaalisti viimeisten 20–30 vuoden aikana. Muiden vieraiden kielten kuin englannin opetus on muuttunut vähäiseksi ja toteutuu sosiaalisesti ja alueellisesti epätasa-arvoisesti. Muutos johtuu perusopetuksen rakenteisiin tehdyistä kieli- ja koulutuspoliittisista ratkaisuista sekä kuntien paikallisista toteutuksista.

Ongelma ja seuraukset: Muiden vieraiden kielten kuin englannin osaamisen vähentyminen on ongelma. Peruskoulusta alkava muiden vieraiden kielten opetuksen vähentyminen ja yksipuolistuminen heikentävät koko kielikoulutuspolkua heijastuen toiselle asteelle ja korkeaasteelle. Yksipuolistunut kielitaito rajoittaa yksilöiden mahdollisuuksia työelämässä. Se luo esteitä suomalaisen yhteiskunnan, työelämän, talouden ja kulttuurin kehittymiselle. Sosiaalisesti ja alueellisesti epätasa-arvoisesti saavutettavissa oleva vieraiden kielten opetus vahvistaa yksilöiden ja alueiden eriarvoistumiskehitystä. Vieraiden kielten taidon yksipuolistuminen englannin osaamiseen heikentää Suomen osallistumista kansainväliseen yhteistyöhön ja mahdollisuuksia edistää asioitaan kansainvälisissä verkostoissa. Yksipuolistunut kielitaito heikentää yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta; tiedon huoltovarmuus vaarantuu, kun kyky ymmärtää ja tulkita ulkomaailmaa ja vieraita kulttuureja muuttuu epäluotettavaksi ja kun kyky viestiä luotettavasti ulkomaailmaan heikentyy.

Toimenpiteet: Tilanteen muuttaminen edellyttää pikaisesti opetuksen järjestämisen velvoittavuuden lisäämistä ja koulutusrakenteiden muuttamista. Lisäksi tulee laatia valtakunnallinen vieraiden kielten strategia, jotta suomalaista vieraiden kielten varantoa voidaan systemaattisesti ja suunnitelmallisesti ennakoida, ohjata ja kehittää. Tarvitaan vieraiden kielten strategian ohjaamia konkreettisia toimenpide-esityksiä vieraiden kielten opetuksen kehittämiseksi, jotka – englannin rinnalla ja sen tärkeän roolin tunnistaen –  monipuolistavat ja vahvistavat muiden vieraiden kielten opetusta ja osaamista.