Ylioppilastutkinnon kielikokeita verrattu lukion opetussuunnitelman taitotasokuvauksiin

Ylioppilastutkintolautakunta toteutti vuosina 2012−2013 kehittämishankkeen, jossa ylioppilastutkinnon kielikokeita verrattiin Lukion opetussuunnitelman perusteiden (2003) taitotason kuvauksiin. Vertailu tehtiin viidessä oppimäärässä: englanti pitkä oppimäärä, ruotsi ja suomi keskipitkä oppimäärä, ranska ja saksa lyhyt oppimäärä.

Keskeisiä tutkimuskysymyksiä oli kolme:

• Mikä on kielikokeiden vaikeustaso?

• Millaista osaamisen tasoa kokelaat osoittavat kielikokeissa?

• Mikä on ylioppilastutkinnon arvosanojen ja opetussuunnitelman taitotasojen vastaavuus?

Kokeiden vaikeustasosta voidaan todeta, että pitkän englannin koe arvioitiin jonkin verran helpommaksi ja keskipitkän ruotsin sekä keskipitkän suomen kokeet selkeästi helpommiksi kuin lukion opetussuunnitelman perusteiden tavoitetaso. Lyhyen ranskan kokeen todettiin vastaavan parhaiten opetussuunnitelman tavoitetasoa, ja lyhyen saksan koe arvioitiin jonkin verran liian vaativaksi.

Pitkässä englannissa suurin osa kokelaista (noin 70 %) saavutti lukion tavoitetason B2.1, kun taas keskipitkässä ruotsissa kokelaista noin 70 % jäi alle tavoitetason B1.1−B1.2. Keskipitkässä suomessa vastaava osuus oli peräti 75 %. Lyhyessä ranskassa ja lyhyessä saksassa puolestaan lähes kaikki kokelaat yltivät opetussuunnitelmassa määritellylle tavoitetasolle A2.1−A2.2, ja reilu 1/3 jopa ylitti sen. Huomattakoon, että lyhyen oppimäärän kokeisiin osallistui jonkin verran myös niitä, jotka olivat suorittaneet pitkän oppimäärän kyseisissä kielissä.

Vertailtaessa minkä arvosanan kokelas saa yltäessään tietyssä oppimäärässä lukio-opintojen tavoitetasolle, tulee esille, että lyhyessä saksassa ja ranskassa kokelas saa vain arvosanan approbatur. Sen sijaan pitkässä englannissa hän saavuttaa arvosanan cum laude approbatur, keskipitkässä ruotsissa arvosanan magna cum laude approbatur ja keskipitkässä suomessa peräti arvosanan eximia cum laude approbatur.

Minkälaisia kehittämistarpeita raportti tuo esiin?

Suhteellinen arvostelu ei näytä toimivan kaikissa kielikokeissa: lyhyissä kielissä hyvään arvosanaan vaadittava osaamisen taso on kohtuuton verrattuna lukion tavoitetasoon.

Kielikokeissa voitaisiin käyttää myös taitotasoperustaista arviointia ja antaa ylioppilastutkintotodistukseen arvosanamerkintä esimerkiksi seuraavalla tavalla: Englanti (pitkä oppimäärä), laudatur (B2).

Samalla kun kielikokeissa siirrytään sähköisiin kokeisiin, voitaisiin siirtyä ns. osiopankkipohjaiseen testaukseen ja pidemmällä aikavälillä adaptiiviseen testaukseen.

Lukion opetussuunnitelman perusteita uudistettaessa voisi olla tarpeen tarkistaa eri oppimäärien tavoitetasot, niin että ne olisivat realistisia suhteessa eri oppimäärissä nykyisin keskimäärin saavutettavaan osaamisen tasoon.

Raportti:

Taina Juurakko-Paavola & Sauli Takala 2013. Ylioppilastutkinnon kielikokeiden tulosten sijoittaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden taitotasoille. Ylioppilastutkintolautakunta. http://www.ylioppilastutkinto.fi/Kielet.pdf

Lisätietoja:

Tutkijayliopettaja Taina Juurakko-Paavola puh. 040 560 3141, sposti taina.juurakko-paavola@hamk.fi

Professori (emer.) Sauli Takala puh. 040 726 5453, sposti sjtakala@hotmail.com

Pääsihteeri Kaisa Vähähyyppä puh. 0295 338 222, sposti kaisa.vahahyyppa@ylioppilastutkinto.fi