Kari Sajavaara -tunnustuspalkinnot Anna von Zansenille ja Aleksis Salusjärvelle

Tunnustus Anna von Zansenille

Anna von Zansen väitteli filosofian tohtoriksi Jyväskylän yliopistosta joulukuussa 2019. Von Zansenin väitöstutkimus kiinnittyy laajassa soveltavan kielitieteen kentässä kielitaidon arviointiin. Tutkimuksessa tarkasteltiin verrattain uutta digitaalista ylioppilaskoetta ja siitä erityisesti kielten kuullun ymmärtämisen koetta. Nykyinen koe mahdollistaa monipuolisten visuaalisten aineistojen - niin kuvien kuin videoidenkin - käyttämisen, ja von Zansen tarkasteli näiden uudenlaisten aineistojen vaikutusta lukio-opiskelijoiden koesuoritukseen.   

Von Zansenin väitöstyön tutkimusasetelma ja tutkimusongelmat osoittavat erityistä luovuutta. Von Zansen on itsenäisesti suunnitellut ja toteuttanut erinomaiset digitaaliset tehtävät, joilla hän on onnistunut keräämään laajan aineiston. Hän on myös haastatellut lukion opiskelijoita ja teettänyt heillä ääneenajattelutehtävän. 

Digitaalisesta ylioppilastutkinnosta ei juurikaan ole tehty tutkimusta. Tutkimustieto on erittäin tarpeellista nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa, jossa ylioppilastutkinnon merkitys korkeakouluvalinnoissa korostuu entisestään. On tärkeä tietää, miten esimerkiksi opiskelijoiden tasa-arvo toteutuu uudessa digitaalisessa ylioppilastutkinnon kielikokeessa. Digitaalisten tehtävien erityisominaisuuksista saatava tutkimustieto hyödyttää niin opetussuunnitelmien laatijoita, kielitutkintojen kehittäjiä, digitaalisten tehtävien laatijoita, oppimateriaalien tekijöitä, lukion kielten opettajia, sensoreita kuin lukion opiskelijoitakin – myös muissa kuin ruotsin kielessä. 

Väitöstyössä kohdennetaan kehittämisehdotuksia erikseen opetusministeriölle, Opetushallitukselle, kokeen laatijoille, koulutuksen järjestäjille ja kieltenopettajille. Ne ulottuvat kauas tulevaisuuteen ja voisivat toteutuessaan tarjota uusia näkökulmia erityisesti ylioppilastutkinnon digitaalisten tehtävien laadintaan ja koko tutkinnon edelleen kehittämiseen.   

Väitöskirja Uudenlaista kuullun ymmärtämistä. Kuvan ja videon merkitys ylioppilastutkinnon kielikokeissa on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7961-4 

Tunnustus “lukutaidon talonmies” Aleksis Salusjärvelle

Suomessa ollaan huolissaan lukemisen vähenemisestä ja erityisesti poikien lukutaidosta. Aleksis Salusjärvi on kirjallisuuden ja kuvataiteen kriitikko, kulttuuritoimittaja, päätoimittaja ja kansallisen Lukutaitofoorumin jäsen, joka on ottanut elämäntehtäväkseen parantaa väliinputoajina pidettyjen poikien ja miesten lukutaitoa. 

Salusjärvi on puhunut lukemisen tärkeydestä ja opettanut mm. ammatillisissa oppilaitoksissa, erityiskouluissa ja vankiloissa. Näissä paikoissa nuorten oma ääni ei välttämättä pääse kuuluviin, vaikka heidän kohtaamisensa olisi erityisen tärkeää. Salusjärvi on ollut läsnä ja innostanut nuoria lyriikan ja metaforien pariin yhdessä rap-artisti Mikko Sarjasen (Atomirotta) kanssa Sanat haltuun -hankkeessa. Hankkeen työtä on ollut mahdollistamassa laaja ammattilaisten verkosto. 

Salusjärvi on löytänyt yhteyden nuoriin hyödyntämällä heitä kiinnostavaa aihepiiriä, rap-musiikkia. Tätä kautta pojat ovat oppineet tunnistamaan omaa osaamistaan ja saaneet sille arvostusta. Yhteinen työskentely tekstitaitojen parissa on vahvistanut nuorten itsetuntoa, luovuutta ja sosiaalisia taitoja. Salusjärvi puhuukin lukutaidosta eloonjäämistaitona: ilman sanoja on vaikeaa käsitteellistää omaa ajatteluaan, saati tulla ymmärretyksi. Kaikki tämä on lukutaidon kehittymisen perustaa, joka mahdollistaa oppimisen ja yhteiskuntaan osallistumisen.  

Lukemisen väheneminen on yhteydessä siihen, että lukutaidon käsite muuttuu: enää ei ole kyse pelkästään siitä, avaako nuori romaanin. Uudet teknologiat muuttavat lukutottumuksia ja siirtävät lukemista verkkoon. Lineaarinen teksti ei enää rajaa lukemista, vaan monilukutaidon käsitteeseen kuuluu paljon muutakin; kuvat, liikkuvat kuvat, emojit, äänet ja värit. On osattava ymmärtää ja monimuotoisesti tuottaa tämänkaltaisia tekstejä. Salusjärvi on ymmärtänyt lukutaidon käsitteen muutoksen ja hyödyntänyt sitä työssään, esimerkiksi kirjoittaessaan kolumneja YLE:lle. Teksteissään hän on käsitellyt nuorten suhdetta kirjoittamiseen ja kirjallisuuteen sekä sitä, miten nuorten lukutaitoon tulisi suhtautua. Lasten ja nuorten lukutaidon edistämisessä oleellista on katseen kääntäminen aikuisiin: Mitä aikuiset voisivat oppia nuorilta? Miten aikuiset tunnistavat nuorten osaamista? Miten huono-osaisuuden kierre katkaistaan? 

Lisätietoja Sanat haltuun -hankkeesta: https://sanathaltuun.fi/ 

Sanat haltuun -hankkeesta Kieliverkoston verkkolehdessä: Jäkkö, E. (2019). Sanat haltuun -hanke vei lukutaitoa ammattikouluihin. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 10(6). Saatavilla: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2019/sanat-haltuun-hanke-vei-lukutaitoa-ammattikouluihin

**** 

Soveltavan kielentutkimuksen keskus ja Kielikoulutuspolitiikan verkosto jatkavat Kari Sajavaaran rahaston vuonna 2007 aloittamaa työtä jakamalla professori Kari Sajavaaran nimeä kantavia tunnustuspalkintoja. Palkintojen tarkoituksena on antaa tunnustusta tieteellisesti ansiokkaasta tutkimuksesta ja yhteiskunnallisesti vaikuttavasta työstä soveltavan kielentutkimuksen alalla. 

Lisätietoja: 

Tiedote: 10. Kari Sajavaara -muistoluento pidettiin 17.1.2020 Jyväskylän yliopistolla.

Anna von Zansen, anna.vonzansen(at)helsinki.fi, Helsingin yliopisto, DigiTala-hanke 

Aleksis Salusjärvi, aleksis.salusjarvi(at)gmail.com 

Kielikoulutuspolitiikan verkosto, kieliverkosto(at)jyu.fi