Kari Sajavaara -tunnustuspalkinnot FT Elisa Revolle ja Miguel Peltomaalle
Tiedote 8.2.2024
Tunnustus Elisa Revolle
Elisa Repo väitteli Turun yliopiston kasvatustieteellisestä tiedekunnasta vuonna 2023.
Hänen väitöskirjansa otsikko on ”Together towards language-aware schools. Perspectives on supporting increasing linguistic diversity” (Yhdessä kohti kielitietoista koulua. Näkökulmia lisääntyvän kielellisen moninaisuuden tukemiseen). Elisa Revon väitöstutkimus koostuu viidestä korkeatasoisesta artikkelista, joissa tarkastellaan sitä, miten suomalaisissa kouluissa tuetaan kielellistä moninaisuutta. Elisa Revon erityisen huomion kohteena on kielitietoisuus. Hän tutki kielitietoisuuden toteutumista opettajien, oppilaiden sekä opettajiksi opiskelevien näkökulmasta.
Osatutkimus monikielisissä kouluissa työskentelevien opettajien puhetavoista osoitti, että opettajilla oli erilaiset valmiudet kohdata monikielisiä oppilaita: joillakin opettajilla valmiudet olivat erinomaiset, toiset taas näkivät kielitietoisuuden itsensä ulkopuolella tapahtuvaksi ja saattoivat jaotella opetettavan ryhmän meihin ja heihin. Oppilaiden näkökulmasta tarkasteltiin sitä, mitä kokemuksia heillä oli pedagogisista käytänteistä ja ensikielen arvostuksesta, sekä sitä, kuinka haastavaksi oppilaat kokivat oman osallistumisensa opetuskielellä. Kielenoppijan oman äidinkielen rooli oppimisessa ja opetuksessa on oppilaille tärkeä.
Repo havaitsi tutkimuksessaan, että kieltä opetteleville oppilaille yhteistoiminta muiden kanssa loi paremmat mahdollisuudet selvitä oppituntien tehtävistä. Oppimateriaalien mielekkyyttä voitaisiinkin lisätä niin, että tehtävät laadittaisiin yhteistoimintaan ohjaaviksi ja näin kielen merkityksistä neuvottelu tulisi kaikkien oppilaiden ulottuville. Erityisesti tietoaineiden tekstien haasteellisuus oppijalle on todettu aiemminkin toisen kielen oppimisen tutkimuksessa, ja Revon tulokset haastavat oppikirjantekijöitä entistä paremmin huomioimaan niin kielenoppijat kuin nykykoululaiset, joiden monilukutaidon kehittäminen on tarpeen.
Opettajankoulutusta tarkasteltaessa selvisi, että niiden kurssi- ja opetussuunnitelmadokumentit ohjasivat käsittelemään monikielisyyteen liittyviä kysymyksiä pääasiassa suomi toisena kielenä -opetuksessa. Monikielinen pedagogiikka ja sen toteuttaminen vaatisi myös muiden aineiden opettajien mukaan ottamista. Tiedonalan kielenkäyttötapojen tuntemus ja sisältöjen kielellinen saavutettavuus kaikille oppijoille ovat edellytys yhdenvertaiselle oppimiselle .
Kielenoppimisen tutkimustiedon tuominen muidenkin kuin kielialan asiantuntijoiden käyttövoimaksi auttaisi kehittämään kestäviä ratkaisuja siihen, miten monikieliset oppilaat saisivat yhdenvertaiset mahdollisuudet oppia ja tulla osallisiksi yhteiskunnassamme.
Kiitospuheessaan Repo kertoi kielitietoisen pedagogiikan linjausten käyttöönoton olevan hidasta. Uudet kielipoliittiset linjaukset pitää neuvotella ja ottaa käyttöön monella eri koulutusjärjestelmän tasolla ennen kuin ne siirtyvät luokkahuoneeseen. Oppijoiden näkökulmasta kielitietoiset käytänteet, kuten yhteistoiminnallinen oppiminen hyödyttävät opetuskielen oppimista. Repo nosti esille epäsuhdan opettajankoulutuksen ja kielitietoisten linjausten käytäntöönpanon välillä, sillä moni kouluissa työskentelevä saa vain sattumanvaraisesti tilaisuuksia tarkastella koulun kielenkäyttötilanteita ja niissä tarvittavia luku- ja kirjoitustaitoja kieltä opettelevien näkökulmasta. Repo ehdottaakin väitöskirjansa pohjalta, että kielitietoinen koulu luodaan yhteistyössä ja koulutusjärjestelmän eri tasoilla. “Kielen keskeisyyden merkityksestä on keskusteltava kaikkialla opettajankoulutuksesta oppimateriaaleihin ja opettajanhuoneisiin”, Repo muistutti.
Väitöskirja “Together towards language-aware schools. Perspectives on supporting increasing linguistic diversity” luettavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9178-5
Tunnustus Miguel Peltomaalle
Miguel Peltomaa on tuonut suomalaista viittomakieltä ja kaksikielisyyttä suuren yleisön tietouteen mediassa. Peltomaan äidinkielet ovat suomi ja suomalainen viittomakieli. Hän on työskennellyt toimittajana Ylellä ja tehnyt sisältöä esimerkiksi Yle Kioskiin. Viittomakielisen Pikku-Kakkosen juontajana hän on tehnyt arvokasta työtä viittomakielisten lasten ja nuorten hyväksi.
Alkuvuodesta 2023 Peltomaa tulkitsi Uuden Musiikin Kilpailun kappaleita viittomakielellä, mikä toi hänen lahjakkuutensa suuren yleisön tietoisuuteen. Pääsemme nauttimaan hänen viittomakielisistä tulkinnoistaan myös tämän vuoden UMK-kilpailussa! Peltomaa korostaa olevansa viittomakielinen artisti, ei tulkki. Hän on kautta linjan pyrkinyt korjaamaan vääriä käsityksiä viittomakielestä, ja levittänyt tietoutta kuulovammaisuudesta medialle antamissaan haastatteluissa. Hänen työnsä merkittävyys on huomioitu myös valtakunnallisesti, sillä viime vuoden lopulla hänet nähtiin Linnan juhlien vieraiden joukossa.
Tilaisuudessa nähtiin Miguel Peltomaan videotervehdys ja tunnustuspalkinnon kävi vastaanottamassa hänen äitinsä Iina Peltomaa.
Kiitosvideossaan Miguel Peltomaa muistutti, että viittomakielistä puhuttaessa ei puhuta vain kielestä vaan puhutaan kieli- ja kulttuurivähemmistöstä. Viittomakielisten yhteisöjen historiassa on epäoikeudenmukaisia ja ihmisoikeuksia sortavia tapahtumia, mutta Peltomaa kokee, että tänä päivänä yhteisöt katsovat kohti valoa. Viittomakielistä tarjontaa on mediassa yhä enemmän ja viittomakieliset saavat itse olla mukana rakentamassa sisältöjä - hehän ovat parhaita asiantuntijoita siitä, millaiset sisällöt palvelevat heitä. Peltomaa näkee tärkeänä, että viittomakielisillä on tilaa viittoa ja kertoa oma tarinansa. Videollaan Peltomaa muistutti, että viittomakieli ei ole trendi, vaikka sen representaatio on valtaväestön silmissä kasvanut. Viittomakieli on vähemmistöryhmän koti, kulttuuri ja kieli. Peltomaa näkee kaksikielisyyden lahjana, joka on mahdollistanut myös työn viittomakielisenä artistina. Lempiviittomansa “lupauksen” kautta Peltomaa kertoi lupauksestaan tehdä oman työnsä kautta viittomakielisyyttä ja kaksikielisyyttä tunnetummaksi.
Iina Peltomaa kertoi kiitospuheessaan äidin näkökulmasta kaksikielisyyteen. Hän kiitti mahdollisuuksista opiskella viittomakieltä koko perheenä ja Miguelin saamasta viittomakielisestä opetuksesta koko peruskoulun ajan. Iina Peltomaa kertoi perheen halunneen tarjota lapselleen kaikki vaihtoehdot, jolloin viittomakielestä tuli perheen toinen kieli. Hän päätti puheensa sanoihin: “Ajattelen, että kieleen meillä kaikilla on oikeus – eli siihen yhteyteen, omaan identiteettiin ja tekemisen ja vaikuttamisen mahdollisuuteen.”
***
Kielikoulutuspolitiikan verkosto ja Soveltavan kielentutkimuksen keskus jatkavat Kari Sajavaaran rahaston vuonna 2007 aloittamaa työtä jakamalla professori Kari Sajavaaran nimeä kantavia tunnustuspalkintoja vuosittain muistoluennon yhteydessä. Palkintojen tarkoituksena on antaa tunnustusta tieteellisesti ansiokkaasta tutkimuksesta ja yhteiskunnallisesti vaikuttavasta työstä soveltavan kielentutkimuksen alalla.
Lisätietoja