Kieli, koulutus ja yhteiskunta: 15 vuotta ja 100 numeroa verkkolehteä

Julkaistu: 2.4.2025 | Kirjoittanut: Erja Kilpeläinen 

Lehti perustetaan kanavaksi ajankohtaisille kielikoulutuspoliittisille asioille

Matkataan ensin Kieliverkoston ja lehden syntysijoille. Ajatus jonkinlaisesta kielikoulutuksen toimijoiden verkostosta syntyi kielikoulutuspoliittisen projektin (KIEPO) aikaan vuosina 2005–2007 (ks. Luukka & Pöyhönen 2007: 479). Ensimmäiset Kielikoulutuspolitiikan verkoston eli Kieliverkoston varsinaiset tapahtumat pidettiin alkukeväästä 2009, ja aika pian sen jälkeen Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen ja Kieliverkoston silloiset tutkijat saivat ajatuksen verkkolehden perustamisesta. Ajatuksesta innostuttiin, sillä tällaiselle lehdelle nähtiin tarve. Tavoitteena oli alkaa julkaista ammattilehteä, joka toimisi matalan kynnyksen julkaisukanavana yleistajuisille jutuille ja puheenvuoroille esimerkiksi tutkimuksesta, hankkeiden kokemuksista ja kielikoulutuspolitiikan viimeisimmistä päätöksistä. Tervetulleeksi toivotettiin myös poleemisemmat puheenvuorot. Mallia otettiin muun muassa Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry:n Tempus-lehdestä, jota pidettiin ammattitaitoisesti toimitettuna ja kiinnostavana myös yhdistyksen ulkopuolisille lukijoille.

Ensimmäinen Kieli, koulutus ja yhteiskunta -verkkolehden numero näki päivänvalon kansainvälisenä naistenpäivänä eli 8. maaliskuuta vuonna 2010. Yksi lehden perustajista, tutkimuskoordinaattori Teija Kangasvieri, muistelee lehden toimittamista seuraavasti: ”Lehden alkuaikoina oli luonnollisesti kova työ saada artikkeleita kasaan numeroiksi asti. Joka paikassa piti olla kärppänä kuulolla, voisikohan siitä ja tästä kirjoittaa artikkelia tai häntä tai ketä pyytää kirjoittamaan lehteen. Sähköpostirumba oli kovaa, kun artikkeleita kyseltiin ja ideoitiin. Vähitellen tilanne muuttui niin, että lehteen tarjottiin yhä enemmän artikkeleita ja numerot alkoivat täyttyä itsestään.”

Lehden alkuaikoina pohdittavaa riitti myös pääkirjoituksissa, sillä akateemiseen tekstiin tottuneiden Kieliverkoston tutkijoiden piti rohkaistua uudenlaiseen tapaan kirjoittaa. Nykypäivästä käsin on helppo hahmottaa, miten tärkeitä yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja erilaiset tiedeviestinnän kanavat ovat kaikille tutkijoille. Omaa tutkimusta on pyrittävä toisinaan yleistajuistamaan erilaisille yleisöille, ja tutkijoiden oletetaan tarjoavan asiantuntemustaan ja tutkittua tietoa yhteiskunnan kehittämiseen. Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa, Kieliverkostossa ja laajemmin soveltavassa kielentutkimuksessa tämä yliopistojen kolmas tehtävä, yhteiskunnallinen vuorovaikutus, on lähtökohtaisesti kaikessa toiminnassa sisään kirjoitettuna.

Ajatus kielen suhteesta yhteiskuntaan näkyy myös lehden nimessä. Lehteä perustamassa ollut professori Sari Pöyhönen muistelee lehden nimen valintaa: ”Lehden nimessä halusimme korostaa, että kieli ja koulutus kietoutuvat laajemmin yhteiskuntaan – kyse ei ole vain koulujen kieliohjelmista, vaan paljon laajemmasta kokonaisuudesta. Lisäksi pidimme tärkeänä, että lehden artikkelit olisivat selkeitä, napakoita ja rohkeita – kirjoitettuja ihmisten kielellä, mutta ammattilaisilta ammattilaisille. Tässä olemme mielestäni onnistuneet.”

Lehteä ei olisi ilman moninaisen asiantuntijajoukon luovaa tekstityötä

Kieliverkoston vastuulliset tutkijat ovat alusta asti muodostaneet lehden toimituskunnan. Toimituskunta suunnittelee julkaisujen aikatauluja ja sisältöjä, viestii kirjoittajien kanssa, kirjoittaa useimmat pääkirjoitukset, lukee ja antaa teksteistä palautetta ja julkaisee lehden verkossa. Tehtäviin kuuluu myös verkkolehdestä tiedottaminen. Mutta ketkä verkkolehteen kirjoittavat? Ytimekkäästi voisi vastata, että pääasiassa tutkijat ja opettajat. Lehteen on kuitenkin vuosien varrella kirjoittanut moninainen joukko asiantuntijoita: tutkijoita, opettajia ja rehtoreita, opetushallinnon virkahenkilöitä ja muita koulutuksen ja kielten asiantuntijoita. Toisinaan olemme saaneet tekstejä myös kieliä pääaineenaan yliopistossa opiskelevilta tai vastavalmistuneilta kieliasiantuntijoilta heidän maisterintutkielmistaan. Lehdessä on esitelty tutkimusta, uusia hankkeita ja kokeiluja sekä opetuksen hyviä käytänteitä. Välillä on julkaistu myös kirja-arvioita ja haastatteluja.

Lehdessä on julkaistu ja julkaistaan edelleen sekä avoimia numeroita että teemanumeroita. Avoimet numerot sisältävät artikkeleita monenlaisista aiheista, ja ne toimittaa toimituskunta. Teemanumeroissa on sen sijaan usein vierailevat päätoimittajat, jotka antavat teemanumeron toimittamiseen oman asiantuntemuksensa ja valtavan työpanoksensa. Lopputuloksena on toinen toistaan hienompia teemanumeroita, jotka syventävät ja laajentavat verkkolehdessä käsiteltyjä teemoja erityisellä tavalla. Toisinaan teemanumeroihin on kirjoituskutsu, ja toisinaan niihin on kutsuttu tiettyjä kirjoittajia.

Kieli, koulutus ja yhteiskunta -verkkolehteä (eli tuttavallisemmin KKY:tä) on alusta asti kuvittanut livekuvittaja, yrittäjä ja ”nykyajan Kylli-täti” Linda Saukko-Rauta Redanredan Oy:stä. Hän on sekä kuvittamisen että kieltenopetuksen ammattilainen. Saukko-Raudan rempseä kuvitus löytyy jokaisen verkkolehden numeron etusivulta. Niissä kiteytyy hienosti käsiteltävä teema tai ne kommentoivat muuten osuvasti jotakin ajankohtaista aihetta. Kuvitusten äärellä saa välillä nauraa – toisinaan hieman mustalle huumorille! Verkkolehden toimituskunta haluaakin tässä yhteydessä kiittää Lindaa lämpimästi vuosien yhteistyöstä: sarjakuva on verkkolehdessä piste iin päälle eikä Kieli, koulutus ja yhteiskunta tuntuisi samalta ilman taitavaa kuvitusta. Ehkä yhteisen verkkolehtihistorian kunniaksi KKY-kuvitukset pitäisi saada yksien kansien väliin?

Lehti tarjoaa tärkeää tietoa ja heijastelee koulutusjärjestelmän muutoksia

Viidessätoista vuodessa (kieli)koulutuksen ja kielikoulutuspolitiikan kenttä on muuttunut – toisaalta ei välttämättä niin paljoa kuin soisi tai olettaisi. Suomalaisessa kielikoulutuspolitiikassa on tiettyjä kestopuheenaiheita ja -huolia, joista ei tunnuta pääsevän puusta pitkään. Esimerkiksi tutkijat ja muut kielikoulutuksen ammattilaiset ovat kantaneet huolta kielivalintojen vähenemisestä jo vuosikymmeniä. Verkkolehti onkin toiminut tärkeänä äänitorvena, jonka kautta kielikoulutuksen asiantuntijoiden ääntä on voitu pitää esillä. Toimituskunta on pyrkinyt pysymään ajan hermolla ja julkaisemaan artikkeleita ja teemanumeroita, jotka pureutuvat ajankohtaisiin tai muuten tuoreisiin näkökulmiin.

Esimerkiksi uusin, maaliskuun 2025 teemanumero käsittelee yhteiskunnassa muutenkin puhuttanutta huoltovarmuutta kielen näkökulmasta – ja on samalla verkkolehtemme 100. numero! Sadasta verkkolehden numerosta 51 on keskittynyt johonkin teemaan. Lehden alkuaikoina teemanumeroita toimitettiin paljon itse, ja niitä julkaistiin tiheämmin. Teemanumeroissa on käsitelty samankaltaisia teemoja läpi vuosien: esimerkiksi maahanmuuttaneiden kotoutuminen, kielitaidon arviointi, monikielisyys ja eri koulutusasteiden, kuten korkeakoulutuksen, kieltenopetus ovat olleet esillä. Teemanumeroissa on monesti pureuduttu yhteiskunnassa ja koulutuksessa muutenkin pinnalla olleisiin teemoihin, esimerkiksi kestävään kehitykseen, sosiaalisiin robotteihin, pelillisyyteen ja kielivarantoon. Teemanumeroissa on myös saatettu keskittyä jonkin tietyn kielen opetukseen ja tilanteeseen, kuten romanikieleen. Kurkistamalla verkkolehden arkistoon pääset kaikkien verkkolehden numeroiden äärelle.

Verkkolehdessä ja sen teemanumeroissa on nostettu myös esiin Kieliverkoston 1–2 vuoden välein vaihtuvia teemoja. Seuraava kirjoituskutsu julkaistaan loppukeväästä 2025: siinä haetaan artikkeleita marraskuun 2025 teemanumeroon, joka keskittyy Kieliverkoston vuosien 2025–2026 teemaan: monikielisyyteen osallistumisen edistäjänä.

Kieltenoppimisen ja -opetuksen ja laajemmin koko kielikoulutuspolitiikan kentän muutokset ovat väistämättä heijastuneet verkkolehteen. Esimerkiksi merkittävästi kielitietoisempaan suuntaan astunut perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (Opetushallitus 2014) aiheutti opettajille paljon pohdinnan paikkoja ja täydennyskoulutuksen tarvetta. Verkkolehdessä tämä näkyy niin, että kaikkien aikojen suosituinta artikkelia eli Line Krogager Andersenin ja Maria Ruohotie-Lyhdyn (2019) Mitä on kielitietoisuus ja miten se näkyy koulussa? -artikkelia on luettu kuudessa vuodessa lähes 12 000 kertaa. Lukukertojen määrä on aivan omassa luokassaan, mikä osoittaa, että tiedolle kielitietoisuudesta on ollut huutava pula. Verkkolehti on toivottavasti ainakin osittain pystynyt vastaamaan tähän tarpeeseen.

On paljon muitakin verkkolehden suosituimpia teemanumeroita ja artikkeleita, joita on luettu satoja, jopa tuhansia kertoja. Kymmenen luetuimman artikkelin lista (ks. alla) antaa kuvaa siitä, millaisista aiheista tietoa on tarvittu koulutusjärjestelmän muuttuessa ja mitkä teemat on koettu kiinnostaviksi ja tärkeiksi. Listalla on kielitietoisuuden lisäksi monilukutaitoa, monikielisyyttä ja sen määrittelyä sekä valmistavaa opetusta koskevia artikkeleita. Myös toisen kotimaisen kielen eli tässä tapauksessa ruotsin pakollisuus on yksi kestopuheenaiheita. Suosituimpien artikkeleiden lista antaa myös pienen välähdyksen siitä, miten kovatasoinen kirjoittajajoukko verkkolehteä on tekemässä.

10 kaikkien aikojen suosituinta Kieli, koulutus ja yhteiskunta -verkkolehden artikkelia:

1. Andersen, L. K. & Ruohotie-Lyhty, M. (2019). Mitä on kielitietoisuus ja miten se näkyy koulussa? Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 10(2). Saatavilla: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2019/mita-on-kielitietoisuus-ja-miten-se-nakyy-koulussa (lukukertoja n. 12 000)
2. Juurakko-Paavola, T. & Åberg, A.-M. (2018). Ruotsin kielen osaamisvaatimuksista vapauttaminen korkeakouluissa. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 9(1). Saatavilla: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2018/ruotsin-kielen-osaamisvaatimuksista-vapauttaminen-korkeakouluissa (lukukertoja n. 10 700)
3. Martin, M. (2016). Monikielisyys muutoksessa. Kieli, koulutus ja yhteiskunta,7(5). Saatavilla:  https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2016/monikielisyys-muutoksessa (lukukertoja n. 3700)
4. Honko, M. & Mustonen, S. (2018). Kieliä rinnakkain – koulun monikielisyys näkyviin kieliä vertailemalla. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 9(5). Saatavilla: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2018/kielia-rinnakkain-koulun-monikielisyys-nakyviin-kielia-vertailemalla (lukukertoja n. 3700)
5. Alho, I. & Korhonen, R. (2014). EI kielioppia kieliopin vuoksi – kuusi toivetta. Kieli, koulutus ja yhteiskunta,5(3). Saatavilla:  https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2014/ei-kielioppia-kieliopin-vuoksi-kuusi-toivetta (lukukertoja n. 3500)
6. Lankinen, N. (2019). Pedagoginen kameleontti ja eriyttämisen maailmanmestari – Valmistavan ryhmän opettajan työnkuva ja pätevyys. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 10(3). Saatavilla: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-huhtikuu-2019/pedagoginen-kameleontti-ja-eriyttamisen-maailmanmestari-valmistavan-ryhman-opettajan-tyonkuva-ja-patevyys (lukukertoja n. 3200)
7. Kulju, P. (2014). Oman ajattelun ilmaisua kielitiedon opetukseen. Kieli, koulutus ja yhteiskunta,5(3). Saatavilla:  https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2014/oman-ajattelun-ilmaisua-kielitiedon-opetukseen (lukukertoja n. 2200)
8. Luukka, M.-R. (2013). Opetussuunnitelmat uudistuvat: tekstien lukijasta ja kirjoittajasta monilukutaituriksi. Kieli, koulutus ja yhteiskunta,4(5). Saatavilla:  https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-joulukuu-2013/opetussuunnitelmat-uudistuvat-tekstien-lukijasta-ja-kirjoittajasta-monilukutaituriksi (lukukertoja n. 1700)
9. Dufva, H. & Nikula, T. (2010). Mitä kieli on? Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 1(5). Saatavilla:  https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2010/mita-kieli-on (lukukertoja n. 1700)
10. Saarinen, T. & Ihalainen, P. (2020). Suomen kielikoulutuspolitiikka menneisyyden, nykyisyyden ja vähän tulevaisuudenkin valossa. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 11(2). Saatavilla: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2020/suomen-kielikoulutuspolitiikka-menneisyyden-nykyisyyden-ja-vahan-tulevaisuudenkin-valossa (lukukertoja n. 1700)

(Lähde: Kieliverkoston verkkosivujen Google Analytics. Verkkosivut uudistettiin loppuvuodesta 2017, ja verkkosivuanalytiikkaa on saatavilla vain siitä asti. ”Kaikkien aikojen” tarkoittaa siis tässä aikaväliä 1.10.2017–26.3.2025).

Verkkolehden artikkeleita on hyödynnetty ja hyödynnetään monella tavalla. Teija Kangasvieri kuvaa lehden kehitystä seuraavasti: ”Aluksi lehteä luki joku, mutta sitä mainostettiin kovasti ja vähitellen se otettiin esimerkiksi opetuskäyttöön. Nykyään sen artikkeleihin ja/tai numeroihin viitataan valtakunnan tason selvityksissä. Aika upea kehityskaari, sanoisin.” Lehteä hyödynnetään nykyään paljon myös esimerkiksi opettajankoulutuksessa. Lehti on lähde maisterintutkielmissa ja tietokanava, josta löytää helposti tutkijoiden uusimpien julkaisujen äärelle. Viime vuosina verkkolehden artikkeleihin on viitattu kansallisen tason selvitysten lisäksi myös väitöskirjoissa, vaikka lehti ei ole vertaisarvioitu, tieteellinen lehti. Tästä voidaan kenties varovaisesti päätellä, että lehteä pidetään luotettavana ja hyvin toimitettuna julkaisuna, jossa kerrotaan monipuolisesti ajankohtaisesta, relevantista tutkimuksesta ja muista kielikoulutukseen liittyvistä asioista.

Kieli, koulutus ja yhteiskunta pähkinänkuoressa: tärkeimpiä periaatteita

Kieli, koulutus ja yhteiskunta on alusta asti halunnut tarjota moniäänisen ja laajan näkökulman kielen, kielikoulutuksen ja kielikoulutuspolitiikan moninaisuuteen. Sari Pöyhönen muistelee näin: ”Viiteentoista vuoteen on mahtunut paljon. Olimme iloisesti yllättyneitä siitä, kuinka nopeasti ihmiset ottivat lehden omakseen ja kuinka numerot täyttyivät kiinnostavista jutuista. [--] Ensimmäisessä numerossamme haastattelimme Nordean henkilöstöjohtajaa kielitaidon merkityksestä rekrytoinnissa, ja helmikuun 2025 numerossa tutkijat kertoivat kokeilusta, jossa kehitettiin kielitietoista rekrytointia ja kielellistä tukea pankkialan asiakaspalvelussa. Kummankin artikkelin otsikossa on sana kielitaito – kuinka monia merkityksiä se sisältääkään!”

Verkkolehden toimituskunnalle on tärkeää myös lehden avoimuus: lehti on ns. open access -lehti eli avoimesti ja ilmaiseksi verkossa kaikkien luettavissa. Verkkolehteä rinnakkaistallennetaan Jyväskylän yliopiston JYX-järjestelmään, jotta lehden julkaisut saavat näkyvyyttä ja löytyvät Finna-tietokannasta. Samalla voidaan varmistaa julkaisujen pitkäaikainen säilytys.

Kieli, koulutus ja yhteiskunta -verkkolehdessä julkaistaan artikkeleita kolmella kielellä: pääasiassa suomeksi mutta erittäin mielellään myös englanniksi ja ruotsiksi. Koska Kieliverkostoa koordinoidaan Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa, siis tutkimuslaitoksessa, on olennaista, että Kieliverkoston toiminta on kauttaaltaan tutkimusperustaista. Näin ollen myös verkkolehdelle yksi tärkeä arvo on tutkimus- ja faktapohjaisuus: artikkeleiden tulee olla läpinäkyvästi argumentoituja, suurin osa artikkeleista pohjautuu tutkittuun tietoon, ja artikkelit noudattelevat lähdeviitteineen ja -luetteloineen akateemisen kirjoittamisen tapaa. Silti yhtä lailla verkkolehdessä tärkeää on yleistajuisuus ja tieteen popularisointi: lehti tarjoaa napakassa muodossa tutkimukseen pohjautuvaa tietoa niin, että kuka tahansa kielen ja koulutuksen ammattilainen pystyy ottamaan tekstin haltuun esimerkiksi kiireisen kouluarjen keskellä. Voisikin sanoa, että Kieli, koulutus ja yhteiskunta on tiedeviestintää ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta parhaimmillaan.

Lehden toimittaminen ja sen kirjoittajien kanssa työskentely on ainakin allekirjoittaneesta yksi innostavimpia osa-alueita Kieliverkoston työssä. On antoisaa tehdä yhteistyötä taitavien kirjoittajien kanssa ja oppia monenlaista uutta artikkeleita lukiessa ja kommentoidessa. Jokainen artikkeli saa palautetta kahdelta toimituskuntaan kuuluvalta Kieliverkoston tutkijalta tai vierailevalta päätoimittajalta. Palauteprosessissa pyritään ennen kaikkea antamaan kirjoittajaa arvostavaa palautetta, joka vie tekstiä eteenpäin. Toimituskunta on siis sekä lukijoiden että kirjoittajien puolella: lehden kirjoittajia tuetaan, jotta teksteistä tulisi entistäkin hiotumpia, selkeämpiä ja kiinnostavampia. Lehteä toimittaessa pidetään kiinni myös kielenhuollosta – lehden halutaan olevan sekä sisällöllisesti että kielellisesti laadukas.

Tähän loppuun on tärkeää tiivistää verkkolehden tärkeimpiä numeroita.

Kieli, koulutus ja yhteiskunta -verkkolehti numeroina:

(tilanne 26.3.2025)

• julkaistuja vuosikertoja: 15
• 16. vuosikerta alkoi vuoden 2025 alusta
• julkaistuja lehden numeroita: 100
• julkaistuja teemanumeroita: 51
• julkaistuja artikkeleita: 805
• eri kirjoittajia: lukemattomia
• suosituimmalla artikkelilla lukukertoja: n. 12 000
• Vuonna 2024 Kieliverkoston verkkosivustolla kävi noin 64 400 henkilöä ja sivuja katseltiin noin 153 000 kertaa. Suuri osa näistä on oletettavasti verkkolehden sivuilla kävijöitä, sillä lehti ilmestyy ja siitä tiedotetaan säännöllisesti. 

Mitä sinä ajattelet verkkolehdestä? Vastaa lukija- ja kirjoittajakyselyyn 30.4.2025 mennessä

Vaikka edellä onkin kuvattu verkkolehden historiaa positiivisessa valossa, aina löytynee kehitettävää. Mitä osa-alueita tai aiheita verkkolehti ei ole juuri kattanut? Millaisia juttutyyppejä lukisit tai kirjoittaisit mieluusti? Voisiko luku- tai kirjoituskokemus olla jollakin tavalla parempi? Entä miksi ylipäätään luet verkkolehteä, ja mikä on erityisen ansiokasta?

Jotta voisimme kehittää verkkolehteä tulevaisuudessa, tarvitsemme sinua, armas lukija ja/tai kirjoittaja. Käy vastaamassa Kieli, koulutus ja yhteiskunta -verkkolehden lukija- ja kirjoittajakyselyyn, joka on vastattavissa keskiviikkoon 30.4.2025 asti. Vastaa kyselyyn osoitteessa https://link.webropolsurveys.com/S/2F445E49615D08CA. Vastaaminen vie noin 10–15 minuuttia. Arvostamme suuresti lehtemme erilaisten lukijoiden ja kirjoittajien näkökulmia, kiitos jo etukäteen!

Erja Kilpeläinen työskentelee Kielikoulutuspolitiikan verkoston koordinaattorina Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa Solkissa. Hän on koordinoinut Kieliverkostoa ja ollut lehden toimituskunnassa vuodesta 2017 saakka. 

Kiitos Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa työskentelevät professori Sari Pöyhönen ja tutkimuskoordinaattori Teija Kangasvieri sekä Koulutuksen tutkimuslaitoksen johtaja, tutkimusprofessori Taina Saarinen muistoista liittyen verkkolehden perustamiseen ja kehitykseen.

Tämä Kieli, koulutus ja yhteiskunta -verkkolehden toukokuun 2025 avoimen numeron artikkeli on julkaistu jo 2.4.2025 osana Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen Kuulumisia Solkista -uutiskirjettä 1/2025.

Tärkeimmät linkit verkkolehteen

Kieli, koulutus ja yhteiskunta -verkkolehden etusivu, jolta löytyy aina tuorein numero ja Linda Saukko-Raudan kuvitus: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals

Verkkolehden arkisto ja listaus kaikista numeroista: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/verkkolehden-julkaisut

Tietoa verkkolehdestä ja vuoden 2025 julkaisuaikataulu: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/tietoa-verkkolehdesta

Verkkolehden kirjoitusohjeet: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kirjoitusohjeet

Lukija- ja kirjoittajakysely 2025 (auki 30.4.2025 saakka): https://link.webropolsurveys.com/S/2F445E49615D08CA

Jos iskee into kirjoittaa tai toimittaa teemanumero, ole yhteydessä kieliverkosto(at)jyu.fi

Lähteet

Luukka, M.-R. & Pöyhönen, S. (toim.) (2007). Kohti tulevaisuuden kielikoulutusta. Kielikoulutuspoliittisen projektin loppuraportti. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Soveltavan kielentutkimuksen keskus. Saatavilla: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-3304-3

Opetushallitus (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Määräykset ja ohjeet 2014: 96. Helsinki: Opetushallitus.