Kieliparlamentti 2017: Kielitaito on taitoa tulla toimeen!
Lehdistötiedote 20.4.2017
Julkaisuvapaa heti
Kieliparlamentti 2017: Kielitaito on taitoa tulla toimeen!
Kahdeksas valtakunnallinen Kieliparlamentti järjestettiin 6.4.2017 Helsingissä. Parlamentin teemana oli Yksilön, koulutuksen ja yhteiskunnan monikielisyys. Parlamenttiin osallistui 60 kielikoulutuksen asiantuntijaa. Tilaisuuden järjesti Kielikoulutuspolitiikan verkosto (www.kieliverkosto.fi), jonka toimintaa rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
Parlamentissa pohdittiin muun muassa sitä, kuka on monikielinen, ja voiko yksilö määritellä itse monikielisen identiteettinsä. Parlamentin osallistujat totesivat, että monikielisyyden määrittelyyn tarvitaan avarakatseisuutta, sillä käsitys yksilön monikielisyydestä rajautuu valitettavan usein vain koulussa opittuihin kieliin. Erityisesti lasten ja nuorten monikielisen identiteetin ja itsetunnon kehittymistä on tuettava.
Monikielisyys koskee kaikkea kasvatusta ja opetusta. Kouluissa on kuitenkin edelleen vähän monikielisyyttä tukevia rakenteita. Kaikilla oppilailla pitäisi olla mahdollisuus oppia myös opetuksen kieli. Kielten osaamisesta tulisi myös palkita koulutuksessa, jotta opiskelijat hyötyisivät niistä jatko-opintoihin hakeutuessaan. Lisäksi kansainväliselle työvoimalle ja opiskelijoille tulisi tarjota riittävästi edistynyttä kielikoulutusta.
Työelämässä tarvitaan lisää rohkeutta hyödyntää työntekijöiden monikielisyyttä. Vaikka teknologiaa ja konekäännöksiä käytetään yhä enemmän työelämän tarpeisiin, ne eivät korvaa ihmistä eivätkä vuorovaikutusta. Kielitaidon lisäksi tarvitaan myös kulttuurista osaamista. Työelämä on oiva kielenoppimisen paikka – kaikille!
Yhteiskunnan arvot ohjaavat kielipolitiikkaa ja kielenkäyttöä. Hyväksymällä ja sallimalla erilaiset kielitaidot vähennetään ulkopuolisuuden ja arvottomuuden tunnetta. Sallivampi suhtautuminen kielitaitoon vahvistaa myös osallisuuden kokemusta yhteiskunnassa.
Kieliparlamentin kannanotot:
- Jokainen on monikielinen. Yksilön kaikenlainen monikielisyys tulee tunnistaa ja nähdä voimavarana.
- Jokaisella tulee olla oikeus oppia riittävä oman alansa opiskelu- ja työskentelykieli.
- Väestörekisteriin tulee voida ilmoittaa useampia kieliä kuin yksi.
- Kulttuurien ja kielten tuntemus on saatava vastavuoroisesti koko työyhteisön ja työelämän käyttöön.
- Monikielinen yhteiskunta edellyttää oman ja toisen kielitaidon hyväksymistä.
Kieliparlamentti kehottaa vasta valittuja uusia kuntapäättäjiä huomioimaan nämä näkökulmat päättäessään kielikoulutuksesta kunnissa!
Kielikoulutuspolitiikan verkostoa koordinoi Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskus. Verkosto tuo yhteen kielikoulutuksen toimijoita, lisää tietoisuutta kielikoulutuksen moniulotteisuudesta ja vaikuttaa kielikoulutusta koskeviin päätöksiin Suomessa.
Lisätietoja:
Tutkimuskoordinaattori Teija Kangasvieri, Kielikoulutuspolitiikan verkosto
teija.kangasvieri(at)jyu.fi, 040 8053 017
Yliopistotutkija Heidi Vaarala, Kielikoulutuspolitiikan verkosto
heidi.vaarala(at)jyu.fi, 040 8053 172
