Kieliparlamentti 2024: Kielet kestävän kehityksen ytimessä
Tiedote 16.5.2024
Vuoden 2024 Kieliparlamentissa syvennyttiin kielikoulutuksen ja kestävän kehityksen risteyskohtaan. Avauspuheenvuorossaan kielikoulutuspolitiikan professori ja Kieliverkoston ohjausryhmän puheenjohtaja Sari Pöyhönen (Jyväskylän yliopisto) muistutti, että toteutamme kestävää kehitystä myös kielikoulutuksessa. Kielikoulutus linkittyy mm. YK:n Agenda2030 tavoitteisiin sukupuolten tasa-arvo, hyvä koulutus, eriarvoisuuden vähentäminen sekä yhteistyö ja kumppanuus.
Pääpuhujana tapahtumassa toimi kaupunkimaantieteen dosentti, KT Venla Bernelius (OKM). Puheessaan Bernelius käsitteli kielellistä ja kulttuurista eriytymistä kaupungeissa ja sen asettamaa haastetta kestäville koulutuspoluille. Berneliuksen mukaan osaamiserot kasvavat kieliryhmien välillä, mikä lisää syrjään jäämistä, ja tähän puuttumiseen tarvitaan tukea ja työkaluja peruskoulussa. Hyvä- ja huono-osaisuus kasautuvat, ja huono-osaisuudessa on nähtävissä polkuriippuvuutta. Se tarkoittaa sitä, että segregaation muutos on hidasta, alueet jatkavat samalla polulla ja avun tarve on säännönmukaista.
Aiemmin oltiin huolissaan Pohjois- ja Itä-Suomen poikien osaamisesta, mutta nyt voidaan nähdä, että kaikkein heikko-osaisimmat koulut ovat suurten kaupunkien heikko-osaisimmilla alueilla. Berneliuksen mukaan syynä heikko-osaisuuden keskittymiseen on poismuutto näiltä alueilta, minkä seurauksena monikielisten lasten kotimaankieliset verkostot yksipuolistuvat. OECD:n mukaan väestöltään sekoittuneet kaupungit ovat sosiaalisesti kestäviä, ja näihin tulisi pyrkiä. Eriytyminen vaikuttaa myös ekologiseen kestävyyteen: jos omasta toimeentulosta on suuri hätä, niin ihmiselle ei jää voimavaroja kierrättää tai pohtia ilmastonmuutosta.
Eriytyminen toimii kehänä, jossa pienet erot ylläpitävät sitä, ja jos erot kasvavat, niin eriytyminen kumuloituu. Bernelius näki kuitenkin tilanteessa toivoa, sillä eriytymisen kehän toimintaa ymmärtämällä voidaan nähdä, että minkä tahansa osasen vääntäminen eri asentoon rikkoo kehää. Esimerkiksi jos koulun maine saadaan käännettyä vetovoimaiseksi, se voi kääntää koko alueen kehityskulun. Muita toimivia tapoja kehityskulun muuttamiseksi ovat paikallisiin olosuhteisiin reagoiminen tarveperustaisella resurssoinnilla, yhteisöllisyyttä ja kohtaamisia kannustava rakentaminen sekä eri tahojen välinen yhteistyö nuorten elämässä.
Eriytymistä voidaan siis vähentää edellä mainituin keinoin, mutta samalla tulisi myös miettiä, miten tuottaa hyvää elämää ja tukea positiivisia mahdollisuuksia huono-osaisemmilla alueilla. Venla Bernelius päätti puheensa sanoihin: “Mitä näet, niin sitä voit tavoitella ja siitä haaveilla.”
Tapahtuman toisen puheenvuoron piti FT Henri Satokangas (Kotus) otsikolla “Aktiivinen kansalaisuus ja demokratia oppikirjojen kielessä”. Puheenvuorossaan Satokangas avasi, miten oppikirjoissa puhutaan demokratiasta ja kansalaisvaikuttamisesta. Satokangas käsitteli yhteiskuntaopin kirjoja tutkien aktiivisen kansalaisuuden tuottamista määrittelyjen, representaatioiden ja toimijuuksien kautta. Oppikirjojen representaatioiden tutkimus on tärkeää, sillä ne usein näyttävät, miten opetussuunnitelman tavoitteita voi toteuttaa, ja sisältävät laajoja diskursseja, jotka kiertävät tekstistä toiseen. Ilmastokriisin osalta Satokangas nosti esiin oppikirjojen esimerkit, jotka keskittyivät ostamiseen tai sen hillintään. Oppikirjatekstien avulla voi luokassa rakentaa myös osallisuutta esimerkiksi esittämällä vaikeita kysymyksiä, joita voidaan pohtia yhdessä.
Puheenvuorojen jälkeen osallistujat pääsivät työpajoihin pohtimaan kestävää kehitystä ja kielikoulutusta. Työpajoissa syvennyttiin seuraaviin aiheisiin:
- Kestävä kehitys ja kieli varhaiskasvatuksessa
- Ekolingvistinen näkökulma ympäristöä käsitteleviin teksteihin
- Uhanalaisten vähemmistökielten tukeminen
- Kestävää kehitystä edistävää kieltenopetusta - mitä, miten, miksi ja milloin?
- Kieli- ja kulttuuritietous rakentamassa kestävää ja avointa tulevaisuutta
- Teknologia ja kestävä kehitys kieltenopetuksessa
Kieliparlamentin antia veti yhteen dosentti, FT Katja Mäntylä (Jyväskylän yliopisto). Hän nosti puheenvuorossaan huomioita siitä, miten kielikoulutuksella voidaan vastata YK:n kestävän kehityksen eri osa-alueiden tavoitteisiin. Terveyden ja hyvinvoinnin Agenda 2030 -tavoitteeseen kielikoulutus vastaa kielellisen identiteetin rakentamisen, kielitaidon mahdollistamisen ja henkisten ja sosiaalisten tarpeiden kohtaamisen kautta. Eriarvoisuuden vähentämisen tavoite näkyy konkreettisesti siinä, että välitämme tietoa ymmärrettävällä kielellä ja ymmärrettävässä muodossa. Ihmisarvoisen työn ja talouskasvun tavoitteesta Mäntylä nosti esille työpaikoilla käytetyt kielet ja mahdollisuudet kieltenoppimiseen. Hän näki kielet avaimena osallistumiseen, osallistamiseen ja osallisuuteen. Lopuksi Mäntylä vinkkasi opettajille kestävän kehityksen ja kielen materiaaleista EKKO-hankkeen tekeillä olevat materiaalit sekä Suomen YK-liiton tarjolla olevat materiaalit aiheen käsittelyyn. Näkemisiin ensi vuonna Kieliparlamentissa!
Lisätietoja:
Kieliverkosto, kieliverkosto(at)jyu.fi
Kielikoulutuspolitiikan verkosto tuo yhteen kielikoulutuksen toimijoita, lisää tietoisuutta kielikoulutuksen moniulotteisuudesta ja vaikuttaa kielikoulutusta koskeviin päätöksiin Suomessa. Kieliverkoston toimintaa rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö, ja sitä koordinoi Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskus.