Kielivaranto. Nyt! -selvitys esittelee Suomen kielikoulutuksen nykytilannetta

Tiedote 22.2.2021

Monikielisessä yhteiskunnassa kielitietoisuus koskettaa jokaista yksilöä, ja siksi se on tärkeä tavoite myös kansallisen kielivarannon näkökulmasta. Kielitietoinen ote kasvatuksessa ja opetuksessa hyödyttää kaikkia, ei pelkästään monikielisiä oppilaita. Kielitietoisella ajattelutavalla teemme näkyviksi ja tasavertaisiksi kaikki kielet yhteiskunnassamme.

Kielikoulutuspolitiikan verkosto on tänään julkaissut Kielivaranto. Nyt! -selvityksen, jossa on tarkasteltu kielikoulutuksen ja kielikoulutuspolitiikan kehityskulkuja viime vuosina. Selvityksessä Kieliverkoston tutkijat Heidi Vaarala, Sanna Riuttanen, Erja Kyckling ja Susanne Karppinen käsittelevät kielikoulutuksen kenttää kaikkien kielten näkökulmasta varhaiskasvatuksesta aina korkea-asteelle saakka. Selvitys pohjautuu eri koulutusasteille kohdistettuihin kyselyihin (vastaajissa mm. 322 kieltenopettajaa ja 96 varhaiskasvattajaa), asiantuntijahaastatteluihin sekä kirjallisuuskatsaukseen. Keskiössä on se, mitkä professori Riitta Pyykön Monikielisyys vahvuudeksi -selvityksen (2017) toimenpide-ehdotukset ovat toteutuneet ja millä tavoin.

Kielitietoisuuden jalkauttamisessa kaikille koulutusasteille riittää töitä tulevina vuosina. A1-kielen valtakunnallinen varhentaminen on ollut yksi laajimmista muutoksista suomalaisessa kielikoulutuksessa sitten Monikielisyys vahvuudeksi -selvityksen (2017) julkaisun. Kuitenkin opettajat  kaikilla asteilla tarvitsevat tukea monikielisyyden parempaan tunnistamiseen, tunnustamiseen ja hyödyntämiseen niin, että kaikki kouluissa osatut kielet nähdään oppimisen kohteina ja välineinä.

Kielitietoisuus, kieliin innostaminen, kielivalintojen mainostaminen, täydennyskouluttautuminen ja laajempi toiminnan kehittäminen jäävät helposti yksittäisten opettajien innon ja jaksamisen varaan. Tämä aiheuttaa sen, että kielikasvatuksen tai kieltenopetuksen kehittäminen voi olla satunnaista, vaikka tärkeämpää olisi muodostaa pitkäjänteinen strategia siitä, mihin suuntaan kielikoulutusta viedään ja millaisella rahoituksella.

Kielikoulutuksen laiva kääntyy hitaasti. Kuitenkin kielikasvatuksen ja -koulutuksen kehittämistä tehdään monella eri tavalla ja tasolla: valtakunnallisen opetussuunnitelmatyön ja (kieli)koulutuspoliittisten päätösten kautta, hankkeilla, verkostoissa, täydennyskouluttamalla ja kehittämällä opettajankoulutusta. Laivan ohjaaminen vaatii kentän vankkaa tuntemusta tiiviissä yhteistyössä kertyvän tutkimustiedon kanssa.

Kieliverkosto on yksi Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen valtakunnallisista tehtävistä, ja se pyrkii lisäämään tietoisuutta kielikoulutuksen moniulotteisuudesta, osallistuu kielikeskusteluihin, välittää tietoa tutkijoiden ja kentän toimijoiden välillä ja pyrkii vaikuttamaan kielikoulutuspolitiikkaa koskeviin päätöksiin tutkimusperustaisesti.

Voit tutustua Kieliverkoston selvitykseen osoitteessa: https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/solki/tutkimus/julkaisut/pdf-julkaisut/kielivaranto-nyt-_julkaisu_sivuittain-1.pdf

Lisätietoja:

Projektitutkija Sanna Riuttanen, kieliverkosto(at)jyu.fi, puh. 050 592 4158

Seuraa Twitterissä @kieliverkosto ja osallistu keskusteluun aihetunnisteella #kielivarantonyt

Vaarala, H., Riuttanen, S., Kyckling, E. & Karppinen, S. (2021). Kielivaranto. Nyt! Monikielisyys vahvuudeksi -selvityksen (2017) seuranta. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Soveltavan kielentutkimuksen keskus. Saatavilla: https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/solki/tutkimus/julkaisut/pdf-julkaisut/kielivaranto-nyt-_julkaisu_sivuittain-1.pdf