Kieliverkosto on lausunut Suomen kielivarantoa koskevasta selvityksestä

Tiedote 28.2.2018

Kielikoulutuspolitiikan verkosto on lausunut aiheesta Monikielisyys vahvuudeksi - Selvitys Suomen kielivarannon tilasta ja tasosta. Ehdotukset kielikoulutuksen kehittämiseksi tänään 28.2.2018 verkkopalvelussa lausuntopalvelu.fi.

Kieliverkoston mukaan kielikoulutuksen kehittämisessä on keskeistä se, että selvityksen jokaista kehitysehdotusta arvioidaan suhteessa muihin kehitysehdotuksiin ja että asioita tarkastellaan kokonaisuutena.

Keskeisiä poimintoja Kieliverkoston lausunnosta:

• Kieliverkosto puoltaa ehdotusta siitä, että A1-kieli varhennetaan alkamaan viimeistään ensimmäisen opintovuoden kevätlukukaudella.
  • Alueellisen tasa-arvon takaaminen on tärkeää eli varhentamisen tulisi koskea kaikkia kuntia.

• Kieliverkosto esittää muun näkemyksen sekä ehdotuksesta, että A1-kielivalinnaksi suositellaan pääsääntöisesti muuta kuin englantia, että ehdotuksesta, että valinnainen A2-kieli varhennetaan alkamaan 3. luokalta ja se on pääsääntöisesti englanti.
  • Ehdotuksia ei voi suoraan puoltaa eikä vastustaa, koska ne eivät ole yksiselitteisiä tai ongelmattomia. Niiden valmistelu vaatii harkintaa.
  • Englantia voi nähdä, kuulla ja oppia monessa yhteydessä suomalaisessa yhteiskunnassa, joten A1-kieleksi voisi hyvin suositella pääsääntöisesti muuta kieltä kuin englantia.
  • On taattava riittävät opettajaresurssit muihin kieliin, jotta kunnissa voidaan edes harkita muiden kuin englannin kielen tarjoamista A1-kielivalintana.
  • On kuitenkin esimerkiksi selvitettävä kielenoppimisen polkuja ja pedagogisia ratkaisuja silloin, kun oppilaalle yhdenkin vieraan kielen opiskelu on vaikeaa.
  • Asiasta on tiedotettava huoltajille ja käytävä kunnissa laajaa keskustelua.
  • Ei ole viisasta asettaa kieliä vastakkain.

• Kieliverkosto puoltaa ehdotusta siitä, että oppilaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia kieltenopiskeluun parannetaan velvoittamalla kunnat laajentamaan oppilaiden mahdollisuuksia valita A-kielen oppimääränä myös muita kieliä kuin englantia.
  • On tärkeää taata oppilaiden yhdenvertaiset mahdollisuudet kieltenopiskeluun. Professori Pyykön selvityksen mukaan kieltenopiskelu epätasa-arvoistuu ja eriytyy sukupuolen, alueiden ja sosioekonomisen taustan mukaan, ja kehitys on pysäytettävä.
  • Huoltajille ja oppilaille on kielivalintapäätöksiensä tueksi tarjottava riittävästi tietoja kunnan vaihtoehdoista.
  • On huolehdittava siitä, että on olemassa eri kielten opettajia, ryhmäkoot uuden kielen aloittamiseen ovat riittävän pieniä ja että erilaisia verkko-opiskelumahdollisuuksia hyödynnetään pedagogisesti kestävällä tavalla.

• Kieliverkosto puoltaa ehdotusta siitä, että suullisen kielitaidon koe otetaan osaksi vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen kokeita ylioppilastutkinnossa.
  • Suullinen kielitaito on keskeinen ja oleellinen osa kielitaitoa ja sen arviointia, ja kokeilla olisi merkittävä vaikutus myös kielten opettamiseen.
  • Olisi tärkeää ottaa suullisen kielitaidon kokeet osaksi myös suomi/ruotsi toisena kielenä -oppimääriä ja ylioppilaskokeita. Suullinen kielitaito on maahanmuuttajille keskeinen työelämätaito.

• Kieliverkosto puoltaa ehdotusta siitä, että Opetushallitus kokoaa yhdessä Kuntaliiton kanssa kieltenopetuksen kehittäjäkuntien verkoston.
  • Tavoitteena on oltava, että kielikoulutusta Suomessa kehitetään laajasti, tasa-arvoisesti ja avoimesti.
  • Kehittäjäkuntien verkoston on pyrittävä nimenomaan tukemaan myös niitä kuntia, joilla ei tällä hetkellä ole resursseja tai riittävää osaamista kehittää toimintaa.

• Kieliverkosto puoltaa ehdotusta siitä, että yliopistot ja ammattikorkeakoulut lisäävät kielten ylioppilaskokeiden huomioimista opiskelijavalinnassa.
  • Kaikesta kielitaidosta tulisi palkita korkeakouluun hakiessa, jotta Suomessa voidaan ylläpitää monipuolista ja laadukasta kieltenopetusta, saada eri kielten osaajia korkeakouluihin ja työelämään sekä monipuolistaa kielivarantoa.

• Kieliverkosto puoltaa ehdotusta siitä, että lisätään oma äidinkieli perusopetuksen säädöspohjaan erillisenä oppimääränä ja määritellään oman äidinkielen opettajien kelpoisuus.
  • Oman äidinkielen opettajien kelpoisuudet on määriteltävä, jotta oman äidinkielen opetus saadaan todella osaksi muuta perusopetusta.

Lausunto on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa: https://www.kieliverkosto.fi/fi/toiminta/kannanotot-lausunnot-ja-muut-materiaalit/kieliverkoston_lausunto_monikielisyys-vahvuudeksi_280218.pdf