Kieliverkoston ja JYU.Wisdomin lounaskollokvio ilmastosiirtolaisuudesta keskiviikkona 20.11.2024

Kuukausittaisissa JYU.Wisdomin lounaskollokvioissa käsitellään erilaisia poikkitieteellisiä kestävyysteemoja. Marraskuun kollokviossa keskustellaan ilmastosiirtolaisuudesta yhteiskunnan, kielen ja globaalin vastuun näkökulmista. Tapahtumaa voi seurata myös etänä Yle Areenan kautta.

Lounaskollokvio_kuva

Kuva: Leave no-one behind, Vick Guberska-Sleiman (CC BY-NC-SA 4.0), kuvaa on rajattu.

Ilmastosiirtolaisuus – miten rakennamme toimivaa tulevaisuuden Suomea? 

Ilmastonmuutos muuttaa elinoloja, aiheuttaa luonnonmullistuksia ja pakottaa ihmisiä siirtymään kotiseuduiltaan. Tässä monitieteisessä JYU.Wisdomin ja Kieliverkoston järjestämässä lounaskollokviossa keskustellaan ilmastosiirtolaisuudesta yhteiskunnan, kielen ja globaalin vastuun näkökulmista. Mitä on ilmastosiirtolaisuus, ja miten se kytkeytyy pakolaisuuteen? Mitä Suomi voi tehdä ympäristösiirtolaisten auttamiseksi, ja miten suomalainen yhteiskunta voi rakentaa kestävää tulevaisuutta tänne muuttaville?  

Teemasta ovat keskustelemassa Kati Turtiainen Jyväskylän yliopistosta, Emmanuel Sibomana Paremmin yhdessä ry:stä, Jaana Palander Siirtolaisuusinstituutista ja Ann-Jolin Grüne Kansainvälisestä siirtolaisuusjärjestöstä (IOM). Paneelikeskustelun puheenjohtajana toimii Irina Piippo Helsingin yliopistosta.  

Tapahtuma järjestetään keskiviikkona 20.11.2024 klo 12.15–13.45 Jyväskylän yliopiston pääkirjasto Lähteessä (Tietoniekka-sali, 1. kerros). Keskustelua voi seurata suorana lähetyksenä Yle Areenasta, johon tallenne jää katsottavaksi vuoden ajaksi. Linkki etälähetykseen päivitetään myöhemmin tälle sivulle: Tapahtumasivu. 

Tapahtuma on suomenkielinen. Tilaisuuteen ei tarvitse ennakkoilmoittautua. Paneelikeskustelun jälkeen ohjelmassa on kahvittelua ja verkostoitumista.  

Panelistien ja puheenjohtajan tarkemmat kuvaukset: 

  • Kati Turtiainen on tutkinut vuosien varrella Suomeen pakotetun muuton takia tulleiden ihmisten ja eri toimijoiden välisiä suhteita. Ennen akateemista uraa hän työskenteli johtajana maahanmuuttaneiden kotoutumista tukevissa palveluissa. Kyseisessä roolissa Turtiainen osallistui kiintiöpakolaisten valintamatkoille, jolloin muuton juurisyiden kompleksisuus tuli tutuksi. Paneelissa hän tuo esille muuan muassa pakolaisuuden ja muun pakotetun siirtolaisuuden välisiä kysymyksiä. 
  • 17 vuotta sitten Suomeen muuttanut Emmanuel Sibomana on joutunut itse jättämään kotimaansa sodan vuoksi ja auttanut elämänsä aikana lukuisia eri syistä kotimaastansa lähteneitä ihmisiä. Tällä hetkellä hän on toiminnanjohtajana sekä vaikuttamisen ja osallisuuden asiantuntijana Paremmin Yhdessä ry:llä, jossa tehdään maahanmuuttajien kotoutumista tukevaa ja yhteiskunnan vastaanottavaisuutta edistävää työtä. 
  • Jaana Palander on hallintotieteen tohtori ja toimii tutkijana Siirtolaisuusinstituutissa. Palander on vuosina 2020–2021 ollut mukana valtioneuvoston kanslian ja ulkoministeriön tilaamassa hankkeessa "Ilmastosiirtolaisuus: kohti ilmiön parempaa ymmärtämistä ja hallintaa" (ILMASI) ja sen jälkeen antanut haastatteluja ja kouluttanut viranomaisia aiheesta. Hän lähestyy aihetta maahanmuuton hallinnan ja ulkomaalaisoikeuden näkökulmasta. 
  • Ann-Jolin Grüne Kansainvälisestä siirtolaisuusjärjestöstä IOM koordinoi kulttuuriorientaatiokoulutuksia (Pre-Departure Orientation) Suomeen ja Ruotsiin tuleville kiintiöpakolaisille. Ilmastonmuutos on yksi monista tekijästä, jotka saattavat pakottaa ihmisiä muuttamaan. IOM tukee haavoittuvassa ihmisiä siellä missä he ovat, tukee valtioiden toimia ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja vahvistaa yhteisöjen kestävyyttä sekä auttaa valtioita luomaan ja laajentamaan väyliä säännösten mukaiselle muuttoliikkeelle. 
  • Irina Piippo on Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen dosentti ja maahanmuuttoon ja ylirajaisiin koulutuspolkuihin keskittyvän MIGDIA-hankkeen johtaja. Hän on arabian kielen tutkija, joka on tutkimuksessaan tarkastellut kielellistä kotiutumista Suomeen. 

Lounaskollokvion järjestää JYU.Wisdomin kanssa yhteistyössä Kielikoulutuspolitiikan verkosto (Kieliverkosto), joka vaikuttaa kieltä ja koulutusta koskevaan päätöksentekoon Suomessa. Kieliverkoston teemavuosi 2024 on Kestävä kehitys ja kielikoulutus ja siksi tapahtuma järjestetään ilmastosiirtolaisuuden teemalla. Kieliverkosto osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun tutkimusperustaisesti ja tuo yhteen opettajia, tutkijoita ja kielikoulutuksen päättäjiä. Kieliverkoston toimintaa rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö ja sitä koordinoi Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskus SOLKI.  

Tapahtuma on kaikille avoin. Lämpimästi tervetuloa seuraamaan tapahtumaa Jyväskylään tai etänä! 

 

Kieliverkoston logo               JYU.Wisdomin logo          Tiedettä kaikille_logo

 

 

Lisätietoja:  

Kieliverkosto 

www.kieliverkosto.fi 

kieliverkosto@jyu.fi 

 

JYU.Wisdom 

https://www.jyu.fi/fi/tutkimus/wisdom


Kuva kutsun alussa:
Leave no-one behind, Vick Guberska-Sleiman. 
Instagram: @scrambled_lines
Fine Acts Instagram: 
@fineacts  
X: 
@fine_acts
Facebook: @fineacts.co
(CC BY-NC-SA 4.0, kuvaa on rajattu.)