Kieliverkoston vuoden 2023 teemaksi kielen ja vuorovaikutuksen arviointi muutoksessa

Tiedote 16.1.2023

Kieliverkoston tavoitteita ja arvoperustaa toteutetaan vuosittain vaihtuvien teemojen avulla. Vuoden 2023 teemaksi on valittu kielen ja vuorovaikutuksen arviointi muutoksessa.

Teema koskettaa meitä kaikkia kielenkäyttäjinä, olemmehan olleet arvioinnin kohteena ja/tai arvioijina monissa eri rooleissa ja tehtävissä. Selkeimmin arviointi koskettaa opettajia, kouluttajia ja ohjaajia erilaisissa kielikoulutuksen konteksteissa sekä erilaisia (kielitaidon) arvioinnin testaustilanteita ja -järjestelmiä. Toisaalta kieli- ja viestintätaitoja arvioidaan tietoisesti tai tiedostamatta esimerkiksi työelämän rekrytointitilanteissa ja arjessa erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Arvioinnilla onkin erilaisia portinvartijatehtäviä, halusimme sitä tai emme. Sillä säädellään esimerkiksi kansalaisuuden hakua ja opintoihin pääsyä. Arvioinnista puhuttaessa on tärkeä huomioida se, että kyse ei ole vain kielitaidon tai vuorovaikutustaitojen arvioinnista, vaan kieli ja vuorovaikutus kietoutuvat erottamattomasti myös muiden taitojen ja osaamisen arviointiin.

Kielen ja kielikoulutuksen kontekstissa arvioinnissa on tapahtunut viime vuosina paljon. Esimerkiksi perusopetuksessa on uudistettu arvioinnin kriteerejä, lukiossa kannustetaan kieliprofiilin kautta oman monikielisen identiteetin ja kielitaitojen tunnistamiseen ja itsearviointiin ja ammatillisessa koulutuksessa on meneillään laaja yhteisen arviointikriteeristön uudistus  . Käsitykset arvioinnista uudistuvat kenties välillä tuskallisen hitaasti kieltenopetuksessa, mutta muutos on väistämätöntä.  

Kielitaidon arvioinnin tutkimus ja yhteiskunnan muutos tuovat jatkuvasti koulutuksen kentälle uutta ajateltavaa. Esimerkiksi seuraavia kysymyksiä on tärkeä pohtia, jotta arvioinnissa pysytään ajan hermolla ja arviointia voidaan erilaisissa konteksteissa toteuttaa oikeudenmukaisesti, laadukkaasti ja eettisesti:

• Mihin arviointia tarvitaan, onko arviointi tarpeellista?

• Millaisia erilaisia arviointitapoja on, ja mihin tilanteisiin ne sopivat?

• Miten arvioinnilla voidaan tukea oppijaa ja edistää oppimista entistäkin paremmin? Miten arvioida monikielistä oppijaa?

• Miten arviointi heijastuu oppimiseen ja luokan toimintaan? Mitä luokan ulkopuolella opitaan?

• Miten digitaalisuutta voidaan hyödyntää esimerkiksi suullisen kielitaidon arvioinnissa, ja miten puhumista pitäisi arvioida? Mitä kielen piirteitä arvioinnissa pidetään tärkeinä ja miksi?

• Miten tekoälyn kirjoittamat tekstit ja konekäännökset haastavat ja pakottavat uudistamaan kieltenopetusta ja kielitaitojen arviointia?

• Minkä tasoista suomea, ruotsia, englantia tai muuta kieltä työpaikoilla pitäisi pystyä käyttämään? Millainen kielitaito riittää? Tuetaanko työpaikoilla kansainvälisen henkilökunnan suomen tai ruotsin kielen kehittymistä?

• Miten arvioijan käsitykset kielestä ja niiden puhujista vaikuttavat arviointiin?

• Millaisia ja kenen kielitaitoja arvostetaan, ja mitä arvioinnissa jää katveeseen? Arvioidaanko arviointitilanteessa sitä, mitä pitäisi?

• Millaisen osaamisen osoittamiseen erilaiset kokeet ja testijärjestelmät (esimerkiksi ylioppilaskirjoitukset ja Yleiset kielitutkinnot) ohjaavat?

• Millaisia tiedostettuja ja näkymättömiä portinvartijarooleja arvioinnilla on?

Vuoden 2023 aikana teemaa tarkastellaan Kieliverkostossa laajasti. Teemavuoden alussa järjestetään 20.1.2023 perinteinen Kari Sajavaara -muistoluento, jonka pääpuhujana on professori Luke Harding Lancasterin yliopistosta. Luennon otsikko on New directions in assessing spoken language: Exploring communicative constructs. Tapahtuman ilmoittautuminen on jo päättynyt, mutta voit seurata tilaisuutta etänä. Ota Kieliverkostoon yhteyttä saadaksesi linkin.

Huhtikuussa verkosto järjestää valtakunnallisen Kieliparlamentin, johon kutsutaan asiantuntijoita keskustelemaan vuoden teemasta . Lisäksi teema näkyy Kieli, koulutus ja yhteiskunta -verkkolehdessä. Teemaa käsittelevän toukokuun verkkolehden kirjoituskutsu julkaistaan tammikuussa 2023.

Kieliverkoston viimeisimmät teemavuodet ovat olleet kieli, koulutus ja teknologia (2022), Suomen kielivaranto (2020 ja 2021) sekä kielitietoinen ammattikoulutus (2019).

Lisätietoja:  

Kieliverkosto

kieliverkosto(at)jyu.fi