Kriittinen lukutaito tärkeä työkalu nuorille internetin rikkaassa maailmassa – Carita Kiili Kari Sajavaara -muistoluennolla 2022

Carita Kiili toimii akatemiatutkijana Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa. Hän on myös digitaalisen lukutaidon dosentti Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa. Kiilin tutkimus keskittyy tutkivaan nettilukemiseen ja erityisesti nettitekstien luotettavuuden arviointiin. Hän on niin ikään kehittänyt opetusmenetelmiä internetissä tarvittavien lukutaitojen tukemiseen. Kiili johtaa työpakettia Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa CRITICAL-hankkeessa, jonka tavoitteena on tukea opettajia, opettajankouluttajia, kirjaston henkilökuntaa ja lasten ja nuorten huoltajia kriittisen lukutaidon edistämisessä. 

Luennossaan Kiili kertoi internetistä lukemisen ympäristönä, niin sen positiivisista kuin negatiivisistakin puolista. Kiili tarkasteli asiaa neljän teeman kautta, jotka olivat joustavuus, julkaistavuus, multimodaalisuus sekä kielellinen rikkaus pedagogisena keinona.

Internetin joustavuudesta kertoo se, että lukija voi rakentaa lukemisen polkunsa itse hyvinkin rikkaista teksteistä. Internetissä toimivat kuitenkin erilaiset algoritmit, jotka ohjaavat ja rajoittavat lukijaa, joten vapaavalintaisuus on tavallaan illuusio. Algoritmit saattavat johtaa esimerkiksi sanastoltaan rajoittuneeseen lukemiseen.

Julkaistavuus tarkoittaa käytännössä sitä, että kuka vain voi julkaista netissä mitä tahansa. Tämän kolikon kääntöpuoli on se, että väärä tieto leviää tutkitusti internetissä nopeammin kuin oikea. CRITICAL-hankkeessa tähän haasteeseen on vastattu luomalla kriittisen lukutaidon testi, jonka avulla voidaan arvioida eri-ikäisten lasten ja nuorten sekä yliopisto-opiskelijoiden kriittistä lukutaitoa. Kuudesluokkalaisilla teetetyn testin tulokset osoittavat, että epäluotettavina pidettyjen tekstien kyseenalaistaminen on vaikeaa kyseisellä ikäryhmällä. Perinteisessä luetun ymmärtämisen tehtävässä pärjäämisellä oli yhteys kriittisen lukutaidon tehtävästä suoriutumiseen.

Multimodaalisuus, eli kirjoitetun kielen, kuvan, liikkeen ja/tai äänen yhdistely, on yksi internetin kulmakivistä. Oikein tehdyt multimodaaliset materiaalit voivatkin tukea erilaisia oppijoita. On kuitenkin myös mahdollista, että sanoma hukkuu multimodaalisten elementtien tulvan alle. CRITICAL-hankkeen tutkimuksessa lukiolaiset analysoivat Youtube-videota, jossa käytettiin rikkaasti multimodaalisia keinoja ja huumoria argumentin tukena. Argumentti ei kuitenkaan mennyt kaikille opiskelijoille perille, kenties juuri liiallisen multimodaalisuuden takia. Kiili muistuttaa, että liiallinen ja tarkoitukseton multimodaalisuus voi myös kuormittaa muistia.

Kielellisen rikkauden hyödyntäminen pedagogisena keinona oli viimeinen teema, jonka kautta Kiili käsitteli kriittisen lukutaidon opettamista. Kielellistä rikkautta hyödyntävä Funky Facts –etsivätoimisto on CRITICAL-hankkeessa luotu oppimismateriaali, jossa luodaan yhdessä teksteistä luotettavuusanalyysejä. Oppimateriaali hyödyntää tarinallisuutta ja pelillisyyttä tuodessaan samalla oppilaille kriittisen lukutaidon työkaluja. Materiaalilla yritetään tavoittaa myös niitä oppilaita, jotka eivät ole ennestään innokkaita lukijoita.

Onko lasten kriittinen lukutaito sitten ylipäänsä parantunut, kun he viettävät enemmän aikaa internetissä? Kiilin mielestä asiaan ei ole yksiselitteistä vastausta: toisaalta opetussuunnitelmassa ja opetuksessa on viime vuosina lisätty kriittisen lukutaidon opettamista, toisaalta taas ympäristöt muuttuvat koko ajan haastavammiksi ja moninaisemmiksi, jolloin myös kriittisyyden tarve muuttuu. Kiilin päätti luennon näihin sanoihin: ”koulutuksen tehtävä on tukea lasten ja nuorten kriittisen lukemisen taitoja siten, että he voivat käyttää internetiä mahdollisimman monipuolisesti, turvallisesti ja hyödyllisesti”.

Tilaisuudessa jaettiin myös kaksi Kari Sajavaaran nimeä kantavaa tunnustuspalkintoa.  Lue lisää palkituista.

Professori Kari Sajavaara (1938–2006) oli monipuolinen tutkija soveltavan kielentutkimuksen ja aktiivinen toimija kielikoulutuspolitiikan alalla. Tehtyään pitkän uran Jyväskylän yliopiston englannin kielen laitoksella hän siirtyi vuonna 1996 Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen johtajaksi, mistä hän jäi eläkkeelle vuonna 2003. Sajavaara oli myös kansainvälisesti tunnustettu verkostoituja ja European Language Councilin perustajajäsen. Kari Sajavaara toimi Jyväskylän yliopiston vararehtorina vuosina 1982–1991 ja humanistisen tiedekunnan dekaanina vuosina 1996–2002. 

Tallenne muistoluennosta on nyt katsottavana. Mikäli olet kiinnostunut näkemään tallenteen, voit olla yhteyksissä osoitteeseen kieliverkosto(at)jyu.fi. 

Carita Kiilin esitysmateriaali pdf-tiedostona

CRITICAL-hanke

verkossa: http://educritical.fi/fi/

Twitterissä: @EduCritical

Facebookissa: https://www.facebook.com/CriticalSTN