Language Reserve. Now! English summary of report now available / Kielivaranto. Nyt! -selvityksen englanninkielinen tiivistelmä nyt saatavilla
** Suomeksi alla **
In early 2021, Kieliverkosto published a follow-up report on Riitta Pyykkö’s famous 2017 report Multilingualism into a strength. The follow-up report named Language Reserve. Now! aimed to answer the following questions:
- Which of the procedural recommendations issued by Pyykkö in 2017 regarding the language reserve in Finland have been advanced since the report’s release?
- Which recommendations have not been advanced at all or have been only partially advanced?
An English summary of the report is now available here.
To create the report, data from various surveys and focus group interviews as well as recent research literature was utilised. Surveys were sent to universities & universities of applied sciences, teachers, rectors, ECEC personnel, and administrative personnel in municipalities as well as the Ministry of Education and Culture, the Finnish National Agency for Education and the Matriculation Examination Board. More than 300 language teachers and close to a hundred early childhood education professionals answered our surveys. Interviews were conducted to fill in any gaps left by the surveys - the interviewees comprised employees of educational administration, a teacher educator, an expert in evaluation, and a leader responsible for education in a municipality.
In a multilingual society, A language-aware approach in education and teaching benefits all, not only multilingual pupils. Moreover, we can say that in a multilingual society, language awareness concerns everyone – it promotes everyone’s possibilities to utilise different linguistic resources. With a language-aware mind-set, we make all languages visible and equal in our society. This is an important goal also from the viewpoint of the national language reserve. The report found that while language awareness as a term has gained wider recognition in the past few years, there is still work to be done if we want all students in Finland to gain the benefits of it.
Language awareness, encouraging language learning, promoting language choices and developing teaching are often something that individual teachers do without external support or extra resources. Long-term strategies for development are needed to get all teachers the continuing education they deserve and to promote language learning at a national level.
The language education boat is slow to steer. Nevertheless, development work is done on many different levels in many different ways: national curriculum work and language education policy decisions, in projects and networks, through continuous education and developing teacher training. When steering the boat, profound knowledge of the field and current research are essential.
Language Reserve. Now! English summary
Language Reserve. Now! Full report in Finnish
Pyykkö’s recommendations in English
****************
Alkuvuodesta 2021 Kieliverkosto julkaisi seurantaselvityksen Riitta Pyykön vuonna 2017 julkaistusta Monikielisyys vahvuudeksi -selvityksestä. Kielivaranto. Nyt! -seurantaselvitys pyrki vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:
- Mitkä Pyykön vuonna 2017 julkaistuista Suomen kielivarantoa koskevista toimenpide-ehdotuksista ovat toteutuneet raportin julkaisun jälkeen?
- Mitä toimenpide-ehdotuksia on edistetty vain vähän tai ei lainkaan?
Englanninkielinen tiivistelmä raportista on nyt ladattavissa täällä.
Raportissa hyödynnettiin aineistoa, joka koostui useista eri kyselyistä, haastatteluista sekä uusimmasta tutkimuksesta. Kyselyitä lähetettiin yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin, opettajille, rehtoreille, varhaiskasvatuksen henkilökunnalle, sekä virkamiehille kuntiin, opetus- ja kulttuuriministeriöön, Opetushallitukseen ja Ylioppilastutkintolautakuntaan. Yli 300 kieltenopettajaa ja lähes sata varhaiskasvatuksen työntekijää vastasi kyselyihin. Haastatteluilla pyrittiin täyttämään kyselyiden jättämiä aukkoja – haastateltavina oli kaksi hallinnon työntekijää, opettajankouluttaja, arvioinnin asiantuntija sekä kunnan koulutuksesta vastaava johtaja.
Monikielisessä yhteiskunnassa kielitietoisuus koskettaa jokaista yksilöä, ja siksi se on tärkeä tavoite myös kansallisen kielivarannon näkökulmasta. Kielitietoinen ote kasvatuksessa ja opetuksessa hyödyttää kaikkia, ei pelkästään monikielisiä oppilaita. Kielitietoisella ajattelutavalla teemme näkyviksi ja tasavertaisiksi kaikki kielet yhteiskunnassamme. Raportissa selvisi, että vaikka kielitietoisuus terminä on levinnyt yhä laajemmalle Suomeen, kielitietoisuuden jalkauttamisessa kaikille koulutusasteille riittää vielä töitä tulevina vuosina.
Kielitietoisuus, kieliin innostaminen, kielivalintojen mainostaminen, täydennyskouluttautuminen ja laajempi toiminnan kehittäminen jäävät helposti yksittäisten opettajien innon ja jaksamisen varaan. Tämä aiheuttaa sen, että kielikasvatuksen tai kieltenopetuksen kehittäminen voi olla satunnaista, vaikka tärkeämpää olisi muodostaa pitkäjänteinen strategia siitä, mihin suuntaan kielikoulutusta viedään ja millaisella rahoituksella.
Kielikoulutuksen laiva kääntyy hitaasti. Kuitenkin kielikasvatuksen ja -koulutuksen kehittämistä tehdään monella eri tavalla ja tasolla: valtakunnallisen opetussuunnitelmatyön ja (kieli)koulutuspoliittisten päätösten kautta, hankkeilla, verkostoissa, täydennyskouluttamalla ja kehittämällä opettajankoulutusta. Laivan ohjaaminen vaatii kentän vankkaa tuntemusta tiiviissä yhteistyössä kertyvän tutkimustiedon kanssa.
Kielivaranto. Nyt! -selvityksen tiivistelmä englanniksi