Lukutaitotyössä monikielisyys ja yhdenvertaisuus tärkeitä – Kieliverkosto lausui kansallisesta lukutaitostrategiasta 2030

Tiedote 21.10.2021

Kielikoulutuspolitiikan verkosto (Kieliverkosto) lausui viime perjantaina 15.10. luonnoksesta kansalliseksi lukutaitostrategiaksi 2030. Lukutaitostrategia ja kaikki annetut lausunnot on luettavissa verkkopalvelussa lausuntopalvelu.fi. Katso lisätietoja kansallisesta lukutaitostrategiasta 2030 suomeksi ja ruotsiksi.

Kieliverkoston lausunnon keskeinen sisältö

• On tärkeää, että strategian missioon on nostettu keskeisiksi arvoiksi tasa-arvo, hyvinvointi ja sivistys – näitä kaikkia lukutaito tuo mukanaan. On tärkeää luoda kaikille Suomessa asuville tasa-arvoiset edellytykset ja mahdollisuudet kouluttautua – kieli ja lukutaito ovat keskeisiä välineitä tähän.

• Lukutaitoon liittyviin oppimistuloksiin täytyy kiinnittää huomiota jatkossa enemmän ja tämän tulisi näkyä vahvemmin strategiassa: eriarvoistumiskehitykseen (sukupuolten erot, huoltajien taustan vaikutus, koulun opetuskieltä (suomi/ruotsi) osaavat vs. opetuskieltä oppivat) on pyrittävä puuttumaan lukutaitostrategian avulla.

• Strategiassa nostetaan esille, että on erityisen tärkeää vahvistaa lukutaito-osaamista suomi toisena kielenä (s2)-opetuksessa, kotoutumiskoulutuksessa, oman äidinkielen opetuksessa ja monikielisessä opetuksessa. Kieliverkoston lausunnossa huomautetaan, että lukutaito-osaamista on tärkeä vahvistaa myös ruotsi toisena kielenä (r2)-opetuksessa.

• Strategian ja sen edistämän lukutaitotyön tulee huomioida aidosti ihan kaikki Suomessa asuvat ihmiset, kielestä ja muusta taustasta riippumatta. Kieli- ja kulttuuritietoisuus tunnistetaan strategiassa osana lukutaito-osaamista, mikä on hyvä. Strategiassa saisi näkyä kuitenkin vahvemmin luku- ja kirjoitustaitoa ja kieltä oppivat sekä kielellisiä haasteita kokevat ihmiset. Myös eri syistä vähän lukevat ihmiset olisi tärkeää huomioida strategiassa. Erilaiset ryhmät on tavoitettava lukutaitotyöllä, jotta kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaan ja edetä elämässään lukutaidon avulla.

• Monikielisyys, monikieliset Suomessa asuvat ihmiset ja maahan muuttaneet näkyvät lukutaitostrategiassa marginaalisesti. Monikielisistä materiaaleista tai lukutaidon tukemisesta eri kielillä ei ole riittävästi konkreettisia mainintoja. Lisäksi on ongelmallista, että läpi koko strategian eri kieliryhmien opetus ja monikieliset palvelut nähdään erillisinä muusta toiminnasta. Kieliverkoston lausunnossa ehdotetaan monikielisyyden tukemisen integrointia muuhun lukutaitotyöhön.

• Lukutaito ja monilukutaito ovat läpi elämän kehitettäviä taitoja, joten monipuolisia lukutaidon vahvistamisen menetelmiä tarvitaan varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle, työelämään ja jatkuvaan oppimiseen. Erityistä huomiota lukutaitoon ja sen kehittämiseen on kiinnitettävä varhaiskasvatuksessa ja ammatillisessa toisen asteen koulutuksessa. Lukutaitotyö ei saa olla vain kampanjapohjaista toimintaa tai teemapäiviä, vaan se vaatii pitkäjänteistä arjen työtä. Lukeminen on saatava osaksi jokaista päivää.

• Pääosin strategia on hienosti laadittu ja innostava. On tärkeää, että strategia pohjautuu tutkittuun tietoon ja että sillä pyritään pitkäjänteiseen ja johdonmukaiseen työhön.

***

Lausunto on Kieliverkoston vastuullisten tutkijoiden ja valtakunnallisen ohjausryhmän yhteistyössä laatima.

Kieliverkoston lausunto on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa: https://www.kieliverkosto.fi/fi/toiminta/kannanotot-lausunnot-ja-muut-materiaalit/kieliverkoston_lausunto_lukutaitostrategiasta_151021.pdf