Mikä puhuttaa arvioinnissa kielikoulutuksen ammattilaisia juuri nyt? Tiivistys Kieliparlamentin 2023 puheenvuoroista ja keskusteluista
Tiedote 9.6.2023
Arviointi on suhteessa kieliin, kielitaitoon ja kielikoulutukseen eri tavoin elämän eri vaiheissa ja koulutuksen jatkumolla. Moninaiset näkökulmat arviointiin kävivät ilmi Kieliparlamentin puheenvuoroissa, pienryhmäteemoissa ja keskusteluissa. Varhaiskasvatuksessa on tärkeää nähdä jokainen lapsi lähtökohtaisesti monikielisenä, ja arvioinnin on kohdistuttava lapsen kaikkiin kielellisiin resursseihin, ei vain lapsen kehittyvään kielitaitoon varhaiskasvatuksen kielessä. Perusopetuksen osalta kielikoulutuksen ammattilaisia puhutti kielten eri oppimäärien arvioitavien kriteerien määrä. Kielten opetuksessa ja kielitaidon arvioinnissa kiinnostava kysymys on se, voisiko arviointi perustua taitotasoihin arvosanojen sijaan. Toisaalta opettajat tarvitsevat edelleen tukea eurooppalaisen viitekehyksen käyttöön.
Kieliparlamentissa keskusteltiin paljon lukiokoulutuksesta, ylioppilastutkinnosta ja suullisen kielitaidon arvioinnista. Mahdollistaako ylioppilastutkinto rakenteena opiskelijan oman kielitaidon osoittamisen? Entä miten uuden LOPSin kieliprofiili ja kieli-CV vaikuttavat tulevaisuudessa arviointikulttuuriin? Ammatillisessa toisen asteen koulutuksessa on tärkeää huolehtia siitä, että opiskelijoilla on riittävät kieli- ja tekstitaidot jatko-opintoihin ja työelämään – tämä on suuressa määrin myös arviointia koskettava asia. Korkeakoulutuksen näkökulmasta Kieliparlamentissa pohditutti etenkin tekoälyn arviointiin ja opetukseen kohdistuvat haasteet ja mahdollisuudet sekä yliopistojen todistusvalinnan pisteytystaulukkojen uudistus. Entä kuinka kielitietoista työelämässä tapahtuva arviointi on?
Eri koulutusasteita, työelämää ja moninaisia arvioinnin konteksteja koskettavat arvioinnin digitaalistuminen ja tekoäly sekä monikielisyys ja moninaistuvan yhteiskunnan kysymykset. Kielitietoisen opetuksen ja toiminnan jalkauttamisessa ja monikielisen oppijan arvioinnissa on edelleen kehittämistä. Kokonaisuudessaan arviointi on tärkeä nähdä erottamattomana osana opetusta ja koulutusta. Se tukee yksilön ja ryhmien osaamista ja elinikäistä oppimista mutta on myös väline koulutuksen ja pedagogiikan kehittämiseen. On syytä muistaa myös arvioinnin yhteiskunnalliset ja lailliset näkökulmat, sillä esimerkiksi kielitaidon arviointi vaikuttaa monella tavalla yksilön oikeuksiin ja velvollisuuksiin.
Kieliparlamentin puheenvuoroista ja keskusteluista tehty tiivistys esitettiin Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen (Solki) Solki tutkii -päivässä ke 10.5.2023. Kieliverkoston koordinaattori Erja Kilpeläisen esitys on katsottavissa Jyväskylän yliopiston Moniviestimessä: https://m3.jyu.fi/jyumv/ohjelmat/hum/solki/kieliverkosto/muiden-tapahtumien-tallenteet/solkitutkii100523
Tallenne on tekstitetty suomeksi. Tekstityksen saa päälle videon oikeasta alakulmasta lainausmerkki-symbolin takaa. Katso myös tapahtuman esitysmateriaali.
Kieliverkosto järjesti 13. valtakunnallisen Kieliparlamentin 20.4.2023 verkkovälitteisesti. Tapahtuman teemana oli ”Minne menet, arviointi?”, sillä Kieliverkoston vuoden 2023 teemana on kielen ja vuorovaikutuksen arviointi muutoksessa. Parlamenttiin osallistui noin 90 kielikoulutuksen asiantuntijaa. Tutustu Kieliparlamentin materiaaleihin ja tapahtumaan tarkemmin: https://www.kieliverkosto.fi/fi/toiminta/kieliverkostossa-tapahtuu/kieliparlamentti-2023-minne-menet-arviointi
Kielikoulutuspolitiikan verkosto tuo yhteen kielikoulutuksen toimijoita, lisää tietoisuutta kielikoulutuksen moniulotteisuudesta ja vaikuttaa kielikoulutusta koskeviin päätöksiin Suomessa. Kieliverkoston toimintaa rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö, ja sitä koordinoi Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskus.
Kieliverkosto
Twitter: @kieliverkosto